maanantai 31. heinäkuuta 2017

6 ASIAA JOTKA TEEN TOISIN ENSI VUONNA






Satoa valmistuu puutarhassa ja kasvihuoneessa ja nyt on aika miettiä mitä tuli tehtyä väärin tänä vuonna, jotta ensi keväänä ei toistaisi samoja virheitä.


1.MULTA

Tänä vuonna täytimme kasvilavat tavallisella puutarhamullalla mikä osoittautui huonoksi ratkaisuksi. Mullan pinta kovettui lyhyessä ajassa eikä se tuntunut tarpeeksi ilmavalta. Haraamalla ahkerasti pystyi pintaa pehmentämään jonkin verran, mutta oikein hyvältä se ei koskaan tuntunut.

Ensi vuonna sekoitamme ainakin kompostia ja turvetta multaan saadaksemme sen kuohkeammaksi.




2.TILAVAT RUUKUT

Osa kasvihuoneessa kasvattamistamme tomaateista ja kurkuista on liian pienissä ruukuissa. Esim. ämpäri tuntuu liian pieneltä tomaatille ja on tässä vaiheessa kesää täynnä juuria. Tulkitsen tämän siten että kyseessä on liian pieni tila juurille, vai olenko ihan hakoteillä kun näin luulen?

Pari jo täysikokoiseksi kasvanutta kurkuntainta jouduin siirtämään isompiin astioihin kun tuntui että ne kertakaikkiaan tukehtuvat liian pieneen multatilaan.

Kuvassa näkyvät altakasteluruukut ovat osoittautuneet kooltaan aika riittäviksi tomaateille.
Ensi vuonna hankitaan kuitenkin vielä isompia astioita  niille ja kurkuille. Sopivia   onkin ostettavissa Emmauksen kierrätyspisteessä ruhtinaalliseen 2 € hintaan.




3.VILJELYLAATIKOT

Meillä on neljä viljelylaatikkoa. Kahdessa niistä on kaksi lavakaulusta päällekkäin ja kahdessa vain yksi laatikko.
Kahden päällekkäisen lavakauluksen laatikoissa multa tietysti pysyy kauemmin kosteana ja olemmekin päättäneet että hankimme ensi vuodeksi kaksi kaulusta lisää jotta saamme kaikista laatikoista korkeammat.

Korkeammasta laatikosta on helpompi nyppiä pois rikkaruohot ja kuihtuneet kasvinosat ja suurempi multatila saa kasvit viihtymään paremmin.




4.KYLVÖ

Tänä vuonna tuli kylvettyä salaatit ja herneet liian tiheään
  , eikä harvennusta tehty. Niinpä olemmekin saaneet ahmia salaattia joka välissä ettei mitään menisi hukkaan. 

Opimme myös sen, että salaattia ja retiisiä voi kylvää pitkin kesää, niin ettei kaikki ryöpsähdä kasvuun yhtä aikaa ja syötävää riittää koko kesäksi.






5.KASVITUET


Alkukesästä, kun herneen varret olivat parikymmensenttisiä, laitoin niille kepeistä ja naruista tekemäni tuet. Silloin ne näyttivät hyvinkin korkeilta ja riittävän tukevilta, mutta herneenvarsien kasvettua ne osoittautuivat liian heiveröisiksi.

Ensi vuodeksi pitääkin suunnitella vahvemmat ja korkeammat tuet  niin herneet pysyvät kurissa eivätkä kaatuile toistensa päälle.
 



6.KASVITAUDIT JA MUUT KIUSAT

Jo keväällä havaitsin parissa paprikantaimessa lehtien epämuodostumista ja jonkin aikaa niitä seurattuani heitin ne pois.

Kesän kuluessa on milloin missäkin kasvissa näkynyt pilkkuja tai reikiä. Pari olen siirtänyt kasvihuoneen ulkopuolelle etteivät tartuttaisi muita kasveja. Vedellä olen suihkutellut, mutta mitään myrkkyjä en ole käyttänyt.
J väittää että kaikissa kasveissa on joskus jotain pilkkuja tai muita "virheitä" ja että minä stressaan liikaa tuollaisista pikku jutuista.

Niin tai näin, niin ensi vuonna yritän stressata vähemmän ja nauttia enemmän kaikesta mitä pihassa ja kasvihuoneella kasvaa.

 Tässähän ei onneksi ole kyse toimeentulostamme, vaan mukavasta harrastuksesta, eikä rahallinen tappio ole kovinkaan suuri jos joku menee pieleen, mutta harmitus kyllä sitäkin suurempi.


OIKEIN KIVAA PÄIVÄÄ SINULLE!
 

keskiviikko 26. heinäkuuta 2017

RUTIKUIVAA, RUTIKUIVAA




Mitä ihmeen temppuja pitäisi tehdä että saataisiin vähän vettä tännekin päin?

En muista koska olisi oikein kunnolla satanut, siis niin että siitä olisi jotain hyötyä luonnollekin ollut.


Muualla päin Suomea tuskaillaan liiallistakin sadetta ja täällä vaan metsäpalovaroitus on voimassa viikosta toiseen.



Kesäkukkaset tosin pärjäävät hienosti kun sade ei niitä hakkaa. Pitää vaan kastella ahkerasti.



Tällaiselta näyttää meidän nurmikko! Kuivaa, keltaista joka oikein rahisee kuivuuttaan kun sillä kävelee. 
Robotti-Roope on kyllä hoitanut tehtävänsä siitä huolimatta, ettei juurikaan leikattava ole, paitsi rikkaruohoja. 



Kaiken maailman monttuja ja painaumiakin on tullut ja niitä olen paikkaillut ja kylvänyt siemeniä. 



Puut ja pensaat eivät sentään tunnu kuivuudesta kärsivän ja tänään tehtiinkin jokavuotinen leikkaus kolmella pihamme pensaalle.
Rannan yhtä leppärykelmää pidämme pienenä ja se oli jo kasvanut ulos muodostaan, joten saksia tarvittiin. Vasemmalla puolella kuvaa se on ennen leikkausta.
Nyt se näyttää taas siltä kuin haluamme sen näyttävän. 



Kukkapenkin reunassa kasvaa likusteri-pensas jota myös pienennettiin ja hiukan muotoiltiin.




Pikku koivua leikattiin myös. Se on jo kuusitoista vuotta vanha ja tuotiin metsästä pienen pienenä taimena silloin kun lapsenlapsemme sai nimen.
Alkuvuosina sillä oli hiukan huono kasvupaikka, mutta nyt kukkapenkin keskelle siirrettynä se viihtyy hyvin. Emme kuitenkaan halua sen kasvavan liian isoksi, jotta se ei varjosta mökkiä.
Kasvihuoneen edessä on mieheni työmaa. Nuo isot kivet jotka on toistaiseksi kerätty kukkapenkin viereen hän on kaivanut maasta ylös.Jättikokoisten puun juurien kanssa hän on myös joutunut taistelemaan.

Se miksi noita on kaiveltu ylös, on se, että tuohon on suunnitteilla uusi terassi, johon tullee pergolakin.

Tuulisella tontillamme on pulaa tuulensuojaisista paikoista ja tuossa on tosi lämmintä ja suojaisaa, kun kasvihuone on sopivasti estämässä mereltä päin tulevia tuulia.

Aikaisemmin tänään näytti jo hetken lupaavalta sateen tulon suhteen, mutta nyt paistaa taas.

Kastelu siis jatkukoon puutarhassa, mutta nurmikkoa tuskin rupean kastelemaan.

Tai onhan meillä tuolla vajassa kaksikin sadetinta. Pitäisiköhän ne kaivaa esille?


ONKO TEILLÄ PÄIN SAATU SADETTA?

IHANAA PÄIVÄÄ KAIKILLE, AURINKOON TAI SATEESEEN!


lauantai 22. heinäkuuta 2017

MITÄ MIELTÄ OLEN ROBOTTIRUOHONLEIKKURISTA?



Voi että tykkään näistä pikkuisista samettiruusuista. Mulla on niitä sekä kukkapenkeissä että ruukuissa. 
Näistä taisi tulla kesäkukkasuosikkejani ja ihan varmaan kylvän näiden siemeniä ensi vuonnakin.
Sopivat hyvin värinsä puolesta laventelin kaveriksi.



Täällä on satanut tosi vähän ja kuivaa on, joten päivittäistä kastelua on tarvittu sekä kasvihuoneessa että ulkona kasvilavoissa.

Herneet kukkivat vielä osittain, mutta valmiita palkojakin on jo tullut.



Salaatit rehottavat ja uusi kylvökin on jo kasvanut syötävään mittaan.
Osan ensimmäisistä kylvetyistä revin jo ylös maasta, kun olivat niin suuria ja paksulehtisiä ettei enää haluttanyt niitä syödä.
Siemeniä on jäljellä vielä vaikka kuinka paljon ja kylvinkin tänään uusia pari riviä.



Roope, tuo kiva kesäpoikamme, viettää ansaittua viikonlopun lepopäivää tallissaan.
Nyt ei sade kastele sitä, kun on katto pään päällä.
Hyvin Roope on alkuhankaluuksien jälkeen työnsä hoitanut ja ollaan työn jälkeen tyytyväisiä.



Latasin Indegon sovelluksen puhelimeeni ja nyt pystyn puhelimellakin käskyttämään Roopea.
Tästä voin säätää sen miten usein haluan nurmikon leikattavan, valita viikonpäivät ja kellonajat koska se tapahtuu.
Ihan luxusta on se, että vaikka itse olisimme kaupunkikodissa, niin Roope hoitaa nurmikkoa täällä itsenäisesti ja puhelimeen tulee ilmoitus, jos se on juuttunut johonkin paikkaan tai jos jotain muuta hämminkiä sille on tapahtunut.



Vihreä kaapeli näkyy vielä jonkin verran ruohikosta, sillä kuivuus on saanut aikaan sen, ettei ruoho ole kasvanut kovinkaan paljon viime viikkoina.
Vaikka ruoho ei olekaan kasvanut paljoa, niin nurmikolle ilmestyvät rikkakasvit kyllä kasvavat ja ennen meillä olikin usein pitkiä "töyhtöjä" siellä täällä nurmikolla, mutta nyt kun Roope on ahkera, niin nurmikko pysyy tasaisena ja näyttää huolitellummalta, vaikka kellertävä onkin.
Olemme ajastaneet leikkuun toistaiseksi niin että Roope leikkaa nurmikon kaksi kertaa viikossa, mutta jos ruoho alkaa kasvaa nopeammassa tahdissa, niin leikkurin voi laittaa töihin vaikka päivittäin.
Ollaan kyllä enemmän kuin tyytyväisiä Roopen työpanokseen.




Ehkä muistat, että sain Roopen testausta vastaan. Testiä pääset katsomaan TÄÄLTÄ

Meitä testaajia on viisi kappaletta ja minun testini näkyy kohteesta n:o 2.
Kaksi testausraporttia on vielä tulossa, joten puolessa välissä ollaan.


OIKEIN KIVAA KESÄLAUANTAITA!




torstai 20. heinäkuuta 2017

UUSI TUTTAVUUS



Nyt ne ovat vihdoin auenneet!

Keväällä kylvämäni siemenet itivät hitaasti ja hetken näytti jo siltä ettei niistä tulekaan mitään.

Pikkuhiljaa maasta alkoi kuitenkin tulla näkyviin vihreää. Hitaasti mutta varmasti.



Pioneista olen aina tykännyt, mutta en vielä ole saanut aikaiseksi niitä istuttaa omalle pihalle.

Niinpä kiinnostuin heti kun luin Kati Jukaraisen blogista, pioniunikosta, jota hän sanoi kylvävänsä täyttämään kukkapenkin tyhjiä paikkoja.



Minulla oli kukkapenkeissä aika paljon tyhjiä kohtia, joten tämä kuulosti aivan mahtavalta idealta.
Saisin samalla kertaa ihailemiani pioneja, tai pionin näköisiä unikkoja , sekä tyhjät paikat kukkamaasta peitettyä.



Ostin pari pussia siemeniä ja kylvin ne maahan. Mielessäni näin jo sen ihanan näkymän joka silmiini myöhemmin kesällä näkyisi: suuria, täyteläisiä vaaleanpunaisia unikon näköisiä pioneja.
Alku vaikutti hiukan huonolta, kun muutama taimi noin kymmenen senttiseksi kasvettuaan nuukahti ja kuoli. Pelkäsin jo ettei kukista tulekaan mitään, mutta suurin osa kasvoi kuitenkin pituutta ja nuppuja alkoi tulla näkyviin.

Kun kukkia rupesi aukeamaan oli hämmästykseni suuri kun vaaleanpunaisten sijasta esiin tuli vaikka minkä värisiä: valkoista, liilaa ja sitä vaaleanpunaistakin.

Ja värien lisäksi oli kukkien muodoillakin eroja. Toiset olivat yksinkertaisia, jotka helposti tuulessa pudottivat terälehtensä ja toiset taas niitä kerrottuja, pionia muistuttavia joita tiesin odottaakin.



On ne kauniita! Tämä muistuttaa pelargoniaakin. Näitähän voisi olla vaikka yksi kukkapenkki täynnä. On jännä seurata nuppujen aukeamista kun ei tiedä minkälainen kukka sieltä puhkeaa.

Kun kukka on kuihtunut niin jäljelle jää kaunis siemenkota.

Siemenpussin pohjalla on vielä jäljellä siemeniä ja taidankin kylvää ne syksyllä kukkamaahan niin ensi kesäksi toivottavasti saan enemmän näitä kaunottaria puutarhaani.
 



Näiden ihanien uusien tuttavuuksien kuvilla toivotan


HYVÄÄ NAISTENVIIKKOA KAIKILLE NIMIPÄIVÄSANKAREILLE! 





tiistai 18. heinäkuuta 2017

UINUVASTA PIKKUKAUPUNGISTA EI TIETOAKAAN



Sykähdyttävä näky Maarianhaminan Länsisatamassa.

Veneihminen en ole , mutta noita lippuja kyllä katselen ihaillen. Mikä näky!



Turkuun ei minulla nyt ole mahdollisuutta mennä suuria purjelaivoja katsomaan, mutta  tänne meille tuli pari Turkuun menossa olevaa purjelaivaa ja pitihän niitä käydä vilkaisemassa.




Laivoihin pääsi käymään ja käytimme tilaisuutta hyväksemme.




Ylhäällä mastossa keikkui tyttö ja näytti sutivan jotain ainetta köysiin. Taisi olla tervaa. Turvavaljaat hänellä näkyi yllään olevan, mutta entisajan meripojat eivät sellaisia tunteneet kun tuolla mastoissa kiipeilivät.




Alhaalla katselevia taisi jännittää enemmän kuin ylhäällä mastossa olevaa. 





Usein ei blogissani ole nähty minusta kuvia, mutta nyt täytyi laittaa kuusivuotiaan mummista ottama tuulinen kuva. 



Pommern, joka tänä vuonna ei korjausten vuoksi ole avoinna yleisölle, näytti aika suurelta noiden kahden vierailija-aluksen rinnalla. 



Vielä pois lähtiessä piti ihailla komeita nykyajan purjeveneitä.

Kesätapahtumia tuntuu nyt riittävän tännekin ja varmasti löytyy jokaiselle jotain kiinnostavaa.

Markkinoita, käsityöläisnäytöksiä, konsertteja ja vaikka mitä on meneillään.

ÅLANDS SJÖDAGAR- MERIPÄIVÄT 19.-23.7 Merikorttelissa, Itäsataman lähellä.

ROCK OFF jokavuotinen musiikkitapahtuma 21.-29.7 Maarianhaminan torilla


SUOMEN 100-VUOTISJUHLAKONSERTTI 25.7 klo 20 Miramarparken (kirjaston vieressä), jossa monien muiden lisäksi esiintyy Saara Aalto (tämä minun on ehdottomasti nähtävä, koska meitä suomenkielisiä ei liiemmälti hemmotella tutuilla artisteilla)

VIKINGAMARKNAD - VIIKINKIMARKKINAT 27.-29.7
Saltvik - Vikingabyn

Paljon lisää tapahtumia ja käyntikohteita löydät VISIT ÅLANDin sivuilta.


Joko olet käynyt kesätapahtumissa vai oletko vasta menossa?


KESÄISIÄ PÄIVIÄ KAIKILLE!






sunnuntai 16. heinäkuuta 2017

NYT ON TAAS NIIN HANKALAA




Voi saakelin Google!

Vai ketä tässä nyt pitäisi syyttää, kun vanhemmista postauksistani on hävinnyt kuvat?

 



Selasin vanhoja postauksiani ja huomasin harmikseni että monessa postauksessa oli kuvien kohdalla vain harmaa neliö.

Jouduin poistamaan kymmenkunta postausta kun en halunnut näyttää postauksia joissa on vain tekstinpätkiä siellä täällä.

Voi olla että noita kuvattomia postauksia on vieläkin jossain vanhempien kirjoitusten joukossa, mutta en jaksanut koluta läpi kaikkia. 



Mulla on puhelimen kanssa ajoittain, tai aika useinkin sellainen ongelma, että puhelin ilmoittaa että tallennustila on täynnä.

Tätä en käsitä kun olen ostanut ylimääräisen muistikortinkin. Olen vaan niin tumpelo etten tiedä miten voisin siirtää juttuja tuonne kortille. Siellä olisi tilaa vaikka miten paljon. Joitakin kuvia sinne on kuitenkin mystisesti tallentunut, joten ihan tyhjä se ei ole.


Se miksi nyt rupesin postauskuvien sijaan puhumaan puhelinongelmista liittyy juurikin tuohon Googleen.

Huomasin nimittäin yhtenä päivänä että Google-kuvat ovat tallentuneet puhelimeenkin ja poistin sieltä kuvia. Kokeilin ensin poistamista yhdellä kuvalla niin että klikkasin "poista" ja sen jälkeen kävin katsomassa poistuiko kuva Instagramistakin. Siellä se oli tallessa, joten poistin muitakin kuvia.

En tajunnut että vaikka ne Instassa olivatkin niin ne voivat silti häipyä blogista. Niin ainakin oletan että juuri nuo klikkaukset poistivat kuvat postauksistani.

Onneksi en jaksanut klikata enempää kuvia, muuten olisi blogini nyt kovasti tekstipainoitteinen.




Kyllä harmittaa kun Googlella on lonkeronsa ihan joka puolella, niin että kaikki liittyy kaikkeen.

Sekä puhelin että tietokone herjaavat täyttyvistä tallennustiloista, mutta mitään en uskalla enää poistaa kun pelkään että häipyy sellaistakin minkä en halua häviävän.

Jonain päivänä onnistun luultavasti hävittämään tämän bloginkin.

Pari kertaa tosin olen ottanut blogista varmuuskopion, mutta en ole varma löytäisinkö nuo kopiot jos sellainen tilanne tulisi eteen.

Pitääkö muuten tuollainen varmuuskopio ottaa joka postauksen jälkeen jos haluaa että koko blogi tarvittaessa löytyy?

Voi miksi pitääkin tällaisen esihistoriallisella ajalla syntyneen olla innostunut tietokoneella tehtävistä asioista, kun taidot eivät riitä moiseen!


OLETKO SINÄ TÖRMÄNNYT VASTAAVANLAISIIN ONGELMIIN JA JOS OLET, MITEN SELVISIT NIISTÄ?

 

lauantai 15. heinäkuuta 2017

VIEHÄTTÄVÄ BROBACKA GÄSTHEM



Eilen suuntasimme päiväkahville ihanaan BROBACKA Gästhemiin, joka sijaitsee Jomalassa, n. 10km:n päässä Maarianhaminasta.

Paikka on avattu v. 2015 ja siellä on kahvila ja puoti, sekä aamiaismajoitusta.

Tämä taisi olla kolmas kerta kun vierailen täällä ja joka kerta astuessani sisälle kahvilaan huokaisen ihastuksesta.

Kahvila sijaitsee rakennuksen kellarikerroksessa ja vanhojen ikkunoiden läpi paistava aurinko valaisee tilan kauniisti.

Puodista voi ostaa mm. lahjaesineitä, keramiikkaa, retropeltipurkkeja, käsintehtyä suklaata, kierrätysmateriaalista valmistettuja tuotteita, koruja, kynttilöitä.



Paikan huonekalut ovat vanhoja kunnostettuja ja houkuttelikin jäädä tänne sisälle viehättävään ympäristöön, mutta koska ilma oli mitä kaunein, niin istahdimme kuitenkin ulos. 




Pöytiä oli asetettu useaan eri paikkaan ja tuottikin vaikeuksia päättää mihin asetumme. 



Tilasimme Ahvenanmaan pannukakut ja kahvit ja hetken kuluttua ystävällinen tarjoilija toikin annoksemme.
Kyllä maistuikin hyvältä! 



Kahvit ja pannukakut syötyämme kävelimme ympäristössä. Brobacka on rinteessä ja kun kulkee rinnettä alas, niin tullaan rantaan. 



Ranta rajoittuu salmeen, josta voi veneellä ajaa väljemmillekin vesille. 



Pihapiirissä kohtasimme tämän ystävällisen ja kiltin kaverin, jolla oli oma koppi varjoisessa paikassa. Tuntui olevan hyvin tottunut vieraisiin, kun tuli heti meitäkin tervehtimään kuin vanhoja tuttuja.
Näkyy pitävän tassuaan J:n kengän päällä kuin sanoakseen että älä mene vielä! 



Pihalla oli myös sauna, joka on täällä majoittuvien tilattavissa. Nyt ketään ei ollut saunomassa ja ovet olivat avoinna, joten minä kurkistin sisään.



Jätimme koiran ja saunan ja palasimme päärakennuksen luo. Se on kolmikerroksinen ja kunnostettu vanhaa kunnioittaen. 



Jos olet lomailemassa Ahvenanmaalla, niin tänne on kiva tulla vaikka pyörällä Maarianhaminasta, koska matka ei ole pitkä.
Täältäkin voi pyörän vuokrata, tai vaikkapa soutuveneen.

Paikka on niin ihana ja henkilökunta tosi ystävällistä, että melkein teki mieli jäädä yöksikin, mutta maltoin kuitenkin mieleni kun oma kotimme on niin lähellä.

Brobacka Gästhemin osoite on:
Ängsgatan 177, Jomala
Puh. +358(0)4573449229