torstai 20. heinäkuuta 2017

UUSI TUTTAVUUS



Nyt ne ovat vihdoin auenneet!

Keväällä kylvämäni siemenet itivät hitaasti ja hetken näytti jo siltä ettei niistä tulekaan mitään.

Pikkuhiljaa maasta alkoi kuitenkin tulla näkyviin vihreää. Hitaasti mutta varmasti.



Pioneista olen aina tykännyt, mutta en vielä ole saanut aikaiseksi niitä istuttaa omalle pihalle.

Niinpä kiinnostuin heti kun luin Kati Jukaraisen blogista, pioniunikosta, jota hän sanoi kylvävänsä täyttämään kukkapenkin tyhjiä paikkoja.



Minulla oli kukkapenkeissä aika paljon tyhjiä kohtia, joten tämä kuulosti aivan mahtavalta idealta.
Saisin samalla kertaa ihailemiani pioneja, tai pionin näköisiä unikkoja , sekä tyhjät paikat kukkamaasta peitettyä.



Ostin pari pussia siemeniä ja kylvin ne maahan. Mielessäni näin jo sen ihanan näkymän joka silmiini myöhemmin kesällä näkyisi: suuria, täyteläisiä vaaleanpunaisia unikon näköisiä pioneja.
Alku vaikutti hiukan huonolta, kun muutama taimi noin kymmenen senttiseksi kasvettuaan nuukahti ja kuoli. Pelkäsin jo ettei kukista tulekaan mitään, mutta suurin osa kasvoi kuitenkin pituutta ja nuppuja alkoi tulla näkyviin.

Kun kukkia rupesi aukeamaan oli hämmästykseni suuri kun vaaleanpunaisten sijasta esiin tuli vaikka minkä värisiä: valkoista, liilaa ja sitä vaaleanpunaistakin.

Ja värien lisäksi oli kukkien muodoillakin eroja. Toiset olivat yksinkertaisia, jotka helposti tuulessa pudottivat terälehtensä ja toiset taas niitä kerrottuja, pionia muistuttavia joita tiesin odottaakin.



On ne kauniita! Tämä muistuttaa pelargoniaakin. Näitähän voisi olla vaikka yksi kukkapenkki täynnä. On jännä seurata nuppujen aukeamista kun ei tiedä minkälainen kukka sieltä puhkeaa.

Kun kukka on kuihtunut niin jäljelle jää kaunis siemenkota.

Siemenpussin pohjalla on vielä jäljellä siemeniä ja taidankin kylvää ne syksyllä kukkamaahan niin ensi kesäksi toivottavasti saan enemmän näitä kaunottaria puutarhaani.
 



Näiden ihanien uusien tuttavuuksien kuvilla toivotan


HYVÄÄ NAISTENVIIKKOA KAIKILLE NIMIPÄIVÄSANKAREILLE! 





tiistai 18. heinäkuuta 2017

UINUVASTA PIKKUKAUPUNGISTA EI TIETOAKAAN



Sykähdyttävä näky Maarianhaminan Länsisatamassa.

Veneihminen en ole , mutta noita lippuja kyllä katselen ihaillen. Mikä näky!



Turkuun ei minulla nyt ole mahdollisuutta mennä suuria purjelaivoja katsomaan, mutta  tänne meille tuli pari Turkuun menossa olevaa purjelaivaa ja pitihän niitä käydä vilkaisemassa.




Laivoihin pääsi käymään ja käytimme tilaisuutta hyväksemme.




Ylhäällä mastossa keikkui tyttö ja näytti sutivan jotain ainetta köysiin. Taisi olla tervaa. Turvavaljaat hänellä näkyi yllään olevan, mutta entisajan meripojat eivät sellaisia tunteneet kun tuolla mastoissa kiipeilivät.




Alhaalla katselevia taisi jännittää enemmän kuin ylhäällä mastossa olevaa. 





Usein ei blogissani ole nähty minusta kuvia, mutta nyt täytyi laittaa kuusivuotiaan mummista ottama tuulinen kuva. 



Pommern, joka tänä vuonna ei korjausten vuoksi ole avoinna yleisölle, näytti aika suurelta noiden kahden vierailija-aluksen rinnalla. 



Vielä pois lähtiessä piti ihailla komeita nykyajan purjeveneitä.

Kesätapahtumia tuntuu nyt riittävän tännekin ja varmasti löytyy jokaiselle jotain kiinnostavaa.

Markkinoita, käsityöläisnäytöksiä, konsertteja ja vaikka mitä on meneillään.

ÅLANDS SJÖDAGAR- MERIPÄIVÄT 19.-23.7 Merikorttelissa, Itäsataman lähellä.

ROCK OFF jokavuotinen musiikkitapahtuma 21.-29.7 Maarianhaminan torilla


SUOMEN 100-VUOTISJUHLAKONSERTTI 25.7 klo 20 Miramarparken (kirjaston vieressä), jossa monien muiden lisäksi esiintyy Saara Aalto (tämä minun on ehdottomasti nähtävä, koska meitä suomenkielisiä ei liiemmälti hemmotella tutuilla artisteilla)

VIKINGAMARKNAD - VIIKINKIMARKKINAT 27.-29.7
Saltvik - Vikingabyn

Paljon lisää tapahtumia ja käyntikohteita löydät VISIT ÅLANDin sivuilta.


Joko olet käynyt kesätapahtumissa vai oletko vasta menossa?


KESÄISIÄ PÄIVIÄ KAIKILLE!






sunnuntai 16. heinäkuuta 2017

NYT ON TAAS NIIN HANKALAA




Voi saakelin Google!

Vai ketä tässä nyt pitäisi syyttää, kun vanhemmista postauksistani on hävinnyt kuvat?

 



Selasin vanhoja postauksiani ja huomasin harmikseni että monessa postauksessa oli kuvien kohdalla vain harmaa neliö.

Jouduin poistamaan kymmenkunta postausta kun en halunnut näyttää postauksia joissa on vain tekstinpätkiä siellä täällä.

Voi olla että noita kuvattomia postauksia on vieläkin jossain vanhempien kirjoitusten joukossa, mutta en jaksanut koluta läpi kaikkia. 



Mulla on puhelimen kanssa ajoittain, tai aika useinkin sellainen ongelma, että puhelin ilmoittaa että tallennustila on täynnä.

Tätä en käsitä kun olen ostanut ylimääräisen muistikortinkin. Olen vaan niin tumpelo etten tiedä miten voisin siirtää juttuja tuonne kortille. Siellä olisi tilaa vaikka miten paljon. Joitakin kuvia sinne on kuitenkin mystisesti tallentunut, joten ihan tyhjä se ei ole.


Se miksi nyt rupesin postauskuvien sijaan puhumaan puhelinongelmista liittyy juurikin tuohon Googleen.

Huomasin nimittäin yhtenä päivänä että Google-kuvat ovat tallentuneet puhelimeenkin ja poistin sieltä kuvia. Kokeilin ensin poistamista yhdellä kuvalla niin että klikkasin "poista" ja sen jälkeen kävin katsomassa poistuiko kuva Instagramistakin. Siellä se oli tallessa, joten poistin muitakin kuvia.

En tajunnut että vaikka ne Instassa olivatkin niin ne voivat silti häipyä blogista. Niin ainakin oletan että juuri nuo klikkaukset poistivat kuvat postauksistani.

Onneksi en jaksanut klikata enempää kuvia, muuten olisi blogini nyt kovasti tekstipainoitteinen.




Kyllä harmittaa kun Googlella on lonkeronsa ihan joka puolella, niin että kaikki liittyy kaikkeen.

Sekä puhelin että tietokone herjaavat täyttyvistä tallennustiloista, mutta mitään en uskalla enää poistaa kun pelkään että häipyy sellaistakin minkä en halua häviävän.

Jonain päivänä onnistun luultavasti hävittämään tämän bloginkin.

Pari kertaa tosin olen ottanut blogista varmuuskopion, mutta en ole varma löytäisinkö nuo kopiot jos sellainen tilanne tulisi eteen.

Pitääkö muuten tuollainen varmuuskopio ottaa joka postauksen jälkeen jos haluaa että koko blogi tarvittaessa löytyy?

Voi miksi pitääkin tällaisen esihistoriallisella ajalla syntyneen olla innostunut tietokoneella tehtävistä asioista, kun taidot eivät riitä moiseen!


OLETKO SINÄ TÖRMÄNNYT VASTAAVANLAISIIN ONGELMIIN JA JOS OLET, MITEN SELVISIT NIISTÄ?

 

lauantai 15. heinäkuuta 2017

VIEHÄTTÄVÄ BROBACKA GÄSTHEM



Eilen suuntasimme päiväkahville ihanaan BROBACKA Gästhemiin, joka sijaitsee Jomalassa, n. 10km:n päässä Maarianhaminasta.

Paikka on avattu v. 2015 ja siellä on kahvila ja puoti, sekä aamiaismajoitusta.

Tämä taisi olla kolmas kerta kun vierailen täällä ja joka kerta astuessani sisälle kahvilaan huokaisen ihastuksesta.

Kahvila sijaitsee rakennuksen kellarikerroksessa ja vanhojen ikkunoiden läpi paistava aurinko valaisee tilan kauniisti.

Puodista voi ostaa mm. lahjaesineitä, keramiikkaa, retropeltipurkkeja, käsintehtyä suklaata, kierrätysmateriaalista valmistettuja tuotteita, koruja, kynttilöitä.



Paikan huonekalut ovat vanhoja kunnostettuja ja houkuttelikin jäädä tänne sisälle viehättävään ympäristöön, mutta koska ilma oli mitä kaunein, niin istahdimme kuitenkin ulos. 




Pöytiä oli asetettu useaan eri paikkaan ja tuottikin vaikeuksia päättää mihin asetumme. 



Tilasimme Ahvenanmaan pannukakut ja kahvit ja hetken kuluttua ystävällinen tarjoilija toikin annoksemme.
Kyllä maistuikin hyvältä! 



Kahvit ja pannukakut syötyämme kävelimme ympäristössä. Brobacka on rinteessä ja kun kulkee rinnettä alas, niin tullaan rantaan. 



Ranta rajoittuu salmeen, josta voi veneellä ajaa väljemmillekin vesille. 



Pihapiirissä kohtasimme tämän ystävällisen ja kiltin kaverin, jolla oli oma koppi varjoisessa paikassa. Tuntui olevan hyvin tottunut vieraisiin, kun tuli heti meitäkin tervehtimään kuin vanhoja tuttuja.
Näkyy pitävän tassuaan J:n kengän päällä kuin sanoakseen että älä mene vielä! 



Pihalla oli myös sauna, joka on täällä majoittuvien tilattavissa. Nyt ketään ei ollut saunomassa ja ovet olivat avoinna, joten minä kurkistin sisään.



Jätimme koiran ja saunan ja palasimme päärakennuksen luo. Se on kolmikerroksinen ja kunnostettu vanhaa kunnioittaen. 



Jos olet lomailemassa Ahvenanmaalla, niin tänne on kiva tulla vaikka pyörällä Maarianhaminasta, koska matka ei ole pitkä.
Täältäkin voi pyörän vuokrata, tai vaikkapa soutuveneen.

Paikka on niin ihana ja henkilökunta tosi ystävällistä, että melkein teki mieli jäädä yöksikin, mutta maltoin kuitenkin mieleni kun oma kotimme on niin lähellä.

Brobacka Gästhemin osoite on:
Ängsgatan 177, Jomala
Puh. +358(0)4573449229







keskiviikko 12. heinäkuuta 2017

SATEEN JÄLKEEN




Eilen saatiin hiljaista sadetta koko päivän.

Tänään aamulla kasvit olivat yön jäljiltä
  vesipisaroiden peittämiä ja raikkaan näköisiä.






Jos salaatit osaisivat puhua, niin ne varmaan valittaisivat ahtautta; nyt ne tyytyvät vain kasvattelemaan lehtiään suuremmiksi ja suuremmiksi .

Suurimmat lehdet lähestyvät jo melkeinpä raparperin lehden kokoa, mutta maku on kyllä ihan hyvä, vaikka ajattelisin että rupeavat maistumaan puisevilta jos kasvavat noin suuriksi.

Meillä tursuaa kai kohta salaatinlehtiä korvistakin ulos, niin paljon olemme niitä syöneet, eikä loppua näy. Ollaan ainakin salaatin suhteen omavaraisia tänä kesänä.






Persilja ja tilli ovat kasvaneet mainiosti. Kumpaakin on jo monta pussillista pakkasessa ja tyttärellekin annettiin aikamoinen kimppu tilliä pakastettavaksi.
Toinen erä tilliä on jo hyvää vauhtia kasvamassa laatikossa.

 



Herneet ovat kovin ahtaassa, vaikka mielestäni kylvin siemenet ihan ohjeiden mukaisesti. Olisi ehkä pitänyt harventaa jossain vaiheessa.
Kivasti kuitenkin palkoja näyttää tulevan. Vielä ovat kuitenkin aika ohuita, joten jätetään kasvamaan ja pulskistumaan.
Pienoinen epäilyksenpoikanen on mielessä, että jospa eivät pulskistukaan kun noin tiheässä kasvavat, mutta se jää nähtäväksi.

 



Pioniunikko aloitti kasvun kovin hitaasti ja olin jo varma ettei niistä ikinä tule valmista, mutta kas kummaa, nuppuja onkin jo ilmestynyt.
 



Kääpiösamettikukkien kasvattaminen siemenistä onnistui yli odotusten ja nyt niitä on useammassakin paikassa. Tykkään niiden pensasmaisesta kasvutavasta ja pienistä kukinnoista.
Näitä aion kasvattaa ensi vuonnakin.




Viime vuonna istutetut laventelit selvisivät talvesta hyvin ja ovat aloittamassa kukintaansa.
Niiden tuoksu on ihana.

Tänään saatiin vihdoin, monen mutkan jälkeen robottipoikamme Roope aloittamaan ruohonleikkuu.

Mutta siitä aiheesta tulee sitten myöhemmin ihan oma postaus.



LÄMPIMIÄ KESÄPÄIVIÄ SINULLE OLET SITTEN VAPAALLA TAI TÖISSÄ!






 

maanantai 10. heinäkuuta 2017

MIKÄ VÄRITYS MÖKILLE?




Hei!

Tämän kesän maalaamiset alkavat olla takana. Pihasauna on nyt saatu maalattua, eikä siinä niin kovin suurta hommaa ollutkaan, kun yksi maalauskerta riitti. Seinäthän olivan ennen tummanharmaat, mutta väri oli aika tavalla haalistunut.
Meillä oli hyvä työnjako: minä maalasin alaosat tuohon kohtaan asti jossa laudoituksen suunta vaihtuu ja ikkunoiden keltainen väri jäi myöskin minulle. J maalasi yläosat ja ovia maalattiin yhdessä.





Kaivorakennus joka on saunan välittömässä läheisyydessä, maalattiin kokomustaksi. Se näyttää aika hyvältä  kun on pelkkää mustaa.

Ensi kesänä on tarkoitus maalata itse mökki. Nyt on sitten koko talvi aikaa miettiä sen väritystä. Mutta musta siitäkin tulee, ainakin jos minä saan päättää
(ja saanhan minä!).
Miettimistä aiheuttaa sitten lähinnä se että käytetäänkö siihen myös tuota keltaista.
Nyt kysynkin sinulta mitä mieltä sinä olet.


 Mikä vaihtoehto näistä olisi mielestäsi paras?

1. Sama väritys kuin tässä saunassa:

    - mustat seinät
    - keltaiset ikkunaristikot ja ovet
    - valkoisella nurkkalaudat ja ikkunan ympärykset

2. Tai:
    - mustat seinät
    - keltaiset ikkunaristikot
    - mustat ovet
    - valkoiset nurkkalaudat ja ikkunan ympärykset

3. Tai:
    - ei ollenkaan keltaista, eikä valkoista, vaan koko
      mökki mustaksi kuten kaivorakennus    


4. Tai vielä:
    - seinät mustat
    - kaikki muu valkoista



Polttopuista osa mahtuu saunan ja saunakamarin väliseen tilaan, josta niitä on kätevä ottaa saunan lämmitykseen.

Havaitsin muuten Ikean kassin mitä mainioimmaksi kantokassiksi kun siirtelin näitä puita pihalta tähän välikköön. Se oli kevyt ja helppo kantaa.



Tällaisia kasoja on vielä kolme kappaletta ja ne pitää pinota trukin lavojen päälle ja ehkä jonkinlainen suojakatoskin olisi hyvä olla. 
Nämä puut olivat aikaisemmin vajan ja saunan seinustoilla, mutta nyt halutaan kerätä ne yhteen paikkaan. 




Nyt on sauna taas muutaman vuoden hyvässä maalissa. 

Olisi kiva kuulla mikä noista ehdottamistani väriyhdistelmistä olisi sinun mielestäsi sopivin mökin väriksi.

 Musta seinäväri luultavasti on se ainoa sopiva, koska halutaan yhtenäistä värimaailmaa kaikille rakennuksille.

Kiitos muuten kaikille blogissa käyville. Lauantaina blogissani vierailtiin peräti 1850 kertaa ja pari uutta lukijaksi kirjautumistakin tuli.


OLETTE IHANIA!




lauantai 8. heinäkuuta 2017

NIIN KESÄISTÄ




Kauniin päivän kaunis ilta.
Kesän kuumuutta ja lämmintä tuulta, joka tuo mieleen eteläisempien maiden illat.
Puutarha kaipasi kastelemista ja minä kastelin.
Mietin pitäisikö nurmikollekin antaa vettä, niin kuivan kellertävältä näyttää, mutta luovun ajatuksesta.


Tällaisia kesäpäivien kuuluu olla!



MILLAINEN OLI SINUN PÄIVÄSI?



torstai 6. heinäkuuta 2017

KYLÄN KAUNEIN NÄKYMÄ

Pääsin kuvaamaan vanhan talon pihapiiriä.
Ajamme talon ohi aina mökille mennessämme sillä talo on ihan kylätien vieressä.

Vielä joitakin vuosia sitten talo ja sen piha olivat aika hyljätyn näköisinä, eikä kukaan asunut talossa. Ehkä kerran kesässä joku kävi hiukan paikkoja katselemassa, mutta muuten talo näytti lähinnä, no ei oikeastaan minkään näköiseltä.

Mutta nyt, kuusi vuotta sen jälkeen kun nykyiset asukkaat muuttivat taloon, talo ja puutarha ovat kuin uudesti syntyneet. Ja niin ne ovatkin, niin paljon täällä ovat paikat muuttuneet.

Talo on maalattu samaksi punaiseksi kuin aikaisemminkin, mutta avokuistin sijaan talossa on nyt kaunis lasikuisti.

Siinä missä aikaisemmin oli hoitamaton piha on nyt viimeisen päälle kaunis puutarha.

Vanhoja pihalla olleita kasveja on siirretty parempiin paikkoihin ja uusia on istutettu.



Unikot kukkivat jo kauniisti, mutta pionien nuput eivät vielä ole auenneet.
Taka-alalla näkyy viime vuonna pystytetty vierasmökki, joka kasvihuoneen kanssa muodostaa viehättävän ja tuulelta suojaisan paikan.
Tuossa mökin edustan terassilla kelpaa nauttia iltapäivän auringosta.
 



Riippukeinu (tuo vihreä tuolla takana) on ripustettu houkuttelevasti hiukan varjoon. 



Itse talo on yli sata vuotta vanha, mutta talon vieressä oleva sauna on vasta kuusivuotias.
Kaunis kivetty polku johtaa talosta saunalle ja ohi mennessä voi ihastella rehevänä kasvavia kuunliljoja.
Sadevesi juoksee näppärästi ketjua pitkin suoraan niiden juurelle.

Saunan vierellä on kesäkeittiö ja ruokailupaikka.
Isot sireenipensaat antavat näkösuojaa tieltä eikä tuulikaan pääse liikaa puhaltelemaan tänne.



Saunassa on mustavalkoinen värimaailma ja kiukaan takana samaa väriä olevat kaakelit. 



Se, että talossa asuu ahkeria ja luovia ihmisiä, näkyy  joka puolella.

Kätevä emäntä on tehnyt sudenkorennot  lusikoista ja rautalangasta ja ne koristavat nyt saunarakennuksen seinää.

Betonista tehdyt kädet kannattelevat kiviä kukkapenkin reunassa.

Ihan kuvan alareunassa näkyy kukkapenkin reunaa, jonka isäntä on valmistanut tontilta kaadetuista puista.



Kasvimaalla kasvaa vaikka mitä ja se on ympäröity aidalla.  



Mutta ei millä tahansa aidalla, vaan maahan työnnetyillä pajukepeillä, jotka ovat juurtuneet maahan ja kasvavat tässä muodostaen vehreän suoja-aidan kasvimaalle.
Lisäsuojana on vielä kanaverkkoa.

 



Ja mikä on tämä ihanuus!

Se on omakätisesti
(tietysti) vanhoista ikkunoista rakennettu kasvihuone jossa tomaatit kasvavat.




Kasvihuoneen vieressä on vanha omenapuu, jonka oksille on ripustettu lintulauta ja lyhtyjä. 



Magnolia oli aloittamassa kukintaansa ja monet kesäkukat viihtyivät hyvin ruukuissaan. 





Vierasmökin terassin vieressä on terrakottaruukuista valmistettu majakka, joka valaisee maisemaa hämärän tultua. 




Linnuille on oma juoma-astia suojaisassa paikassa. 




Puutarhassa on vierasmökin ja saunan lisäksi vielä kolmaskin mökki. 



Nimittäin kanala, jossa itsehaudotut kanat ja kukot tepastelevat tyytyväisinä.

Munia ei ole vielä tullut kun ovat niin nuoria, mutta kohta tuotanto varmaan alkaa.

Pajumajaa joka kuvassa näkyy piti suurentaakin kun se osoittautui kanojen lempipaikaksi ja kaikki eivät millään mahtuneet sinne yhtä aikaa.

 





Mikä onni että tämä talo sai juuri nämä ihmiset asukkaikseen.
Harmittelen sitä etten tullut aikoinaan ottaneeksi valokuvaa talosta silloin kun siinä ei  kukaan asunut.
Itse tietysti muistan miltä täällä silloin näytti, mutta olisin halunnut näyttää sen sinullekin.


Nyt kelpaa ohikulkijoidenkin nauttia tästä kauniista näkymästä.

Paljon työtä muutos on vaatinut, mutta lopputulos on kyllä uskomattoman hieno.


Olen iloinen siitä, että aikoinaan uskaltauduin puheisiin talon asukkaiden kanssa ja sain näin mahdollisuuden kuvata tätä idylliä.