keskiviikko 16. elokuuta 2017

SAARISTOMAISEMIA



Joitakin kymmeniä kilometrejä autolla, pari lossia ja yksi rakenteilla oleva silta ja sitten oltiinkin näissä maisemissa Vårdön Simskälassa.


Sää ei ollut ihan paras mahdollinen, mutta rannassa olevan pöydän ääressä ehdimme nauttia kahvit ja pannarit ennenkuin alkoi hiljalleen ripotella vettä.





Kävimme täällä viimeksi kevättalvella ja kaunista ja hiljaista oli silloinkin. Jos haluat nähdä millaiselta täällä näytti talvella niin klikkaa aikaisempaan postaukseeni TÄSTÄ. Talvella kalliolla ollut kelkka oli nyt kadonnut.

Paikalla oli meidän lisäksemme pariskunta matkailuautolla, mutta he tyytyivät tekemään pienen kierroksen rannassa ja lähtivät sitten pois.

Tämä olisi ollut ihanteellinen paikka viettää ainakin yksi yö saaristossa. Merinäköala ja mukavat oltavat matkailuautolla olisivat niin kokeilemisen arvoisia.



Venevajat rannassa olivat kallellaan mikä mihinkin suuntaan, mutta ainakin minun silmiini näyttivät hyvinkin viehättäviltä kuluneine pintoineen.




Tämän venevajan ovi ei ollut lukolla suljettu ja kurkistin sisään. Sisällä oli pöytä ja liitutaululle oli kirjoitettu hinnasto josta voi lukea että saatavilla oli ainakin kahvia, teetä ja mehua, eli tässä rannassa on ehkä vietetty jonkinlaisia kyläjuhlia ja pikku kahvilaakin on joku täällä silloin pitänyt.






Kahvit juotuamme palasimme autolle ja ajelimme kapeaa kylätietä pitkin takaisin lossille.

Meren toisella puolella näytti satavan rankasti.

Me säästyimme kastumiselta. Mökkitiellä oli vettä kerääntynyt lammikoiksi, joten täälläkin oli poissaollessamme satanut jonkin verran. 


Tykkään tällaisista pikku pyrähdyksistä oman kotipiirin ulkopuolelle ja Ahvenanmaata onkin tullut kierrettyä ristiin rastiin. Täällä vaan ei pysty kovin pitkiä matkoja ajamaan kun aina tulee meri vastaan.


Nämä ovat tämän keskiviikon tunnelmakuvia. Muita tämän päivän kuvia voit katsoa Pieni Lintu-blogista.


OIKEIN MUKAVAA KESKIVIIKKOA SINULLE!



maanantai 14. elokuuta 2017

JOKO RIITTÄÄ PUUHAILUT TÄLLE KESÄLLE?




Istuskelupaikkoja ei kai koskaan voi olla liikaa!


Ei ainakaan meidän pihalla ja niinpä alkoi mielessä siintää kuva terassista tai pergolasta kasvihuoneen viereen. 



Kun jotain päähämme saamme, niin yleensä ei kestä kauan ennenkuin ideaa aletaan toteuttaa.

Mieheni J aloitti homman kankeamalla isoja kiviä tulevan terassin tieltä. Ja niitä kiviä riitti. Tässä kasassa on puolet tulevan terassin paikalta kaivetuista. 



Terassi sijoittuu mukavasti kasvihuoneen vierustalle ja paikka on aika tuulensuojainen. Meri ja piha näkyvät tähän, mutta suurimmat tuulet kasvihuone ja pensaat sen ympärillä suodattavat.

Eli juuri sitä mitä kaipasimme: aurinkoa, tuulensuojaa ja avaruutta.



Kun terassin pohja eli lattia oli valmis tulin minä sisustajan ominaisuudessa paikalle. Tai, no olin minä ollut levittämässä suodatinkangasta pohjan alle. Tuolit ja pöytä jotka aikaisemmin oli tungettu mökin yläterassille saivat nyt muuttaa tänne hiukan avarampaan tilaan.

Paremmin ne mahtuivatkin tänne kuin aikaisempaan sijoituspaikkaansa. 



Vähän olivat kuitenkin orvon näköisiä tässä, mutta ei hätää, koska tarkoituksena oli vielä rakentaa hiukan seinää ja kattoa terassille. 



Tässä ollaan jo siinä vaiheessa että suurin osa seinärimoitusta on paikoillaan tolppien varassa. Yhä kivammalta alkaa näyttää!

Huonekalut odottavat malttamattomina puolukanvarpujen keskellä pääsyä uudelle terassille. 





Terassin sijainti on ihan kasvihuoneen vieressä. Tässä vaiheessa puuttuu vielä toinen seinän pätkä.



Nyt alkaa olla valmista ja kalusteet ovat päässeet takaisin terassille. 







"Kattokin" pergolassa  on ja vaikka se onkin tällainen harvarakenteinen, niin se on riittävä antaakseen seinärimoituksen kanssa huonemaisen tunnun.



Jos aurinkoa tuntuu tulevan liikaa, niin aurinkovarjo tuo toivottua varjostusta tilaan. 



Kattokannattimien ja pystytolppien väliin laitettiin osittain koristeeksi, mutta myös tarpeeseen, ohuemmat lisäkannattimet jotka sopivat kivasti kokonaisuuteen. 



Tällainen uudesta pergola/terassistamme tuli ja sen olemme jo uudistaneet. Perjantaina skoolasimme ystävien kanssa kuoharilla ja tänään söimme tässä ensimmäisen kerran.

Nähtäväksi jää jos ensi vuonna maalaamme terassin seinät ja katon, vai jätämmekö tällaiseksi. Nyt se on saman värinen vierassä olevan keittiöpuutarhan aidan kanssa. Siitä voit lukea lisää TÄÄLTÄ.

Nyt tuntuu siltä kuin tämän kesän projektit olisi tehty. Olemme ehtineet paljon tänä vuonna:

- perustettu keittiöpuutarha ja rakennettu aita sen     ympärille
- maalattu vajarakennus
- maalattu saunarakennus
- rakennettu terassi/pergola
- kirjoitettu raportteja robottiruohonleikkurista ja 
   näin saatu se omaksi ja opeteltu sen käyttö

Eiköhän näissä ole tarpeeksi yhdeksi kesäksi muiden puutarhahommien lisäksi.


Nyt voidaan nauttia tuloksista ja keskittyä syksyn odotukseen.


IHANAA ELOKUUN PÄIVÄÄ KAIKILLE!








  

perjantai 11. elokuuta 2017

LÄHTIKÖ KUULO?




Heräsin valoisuuteen eikä kelloa tarvinnut katsoa tietääkseen että aamu on tullut ja voisi jo nousta. Kello oli  vasta puoli kuusi, mutta uni tuntui häipyneen jonnekin, joten vedin verhot auki ja rupesin kahvin keittoon.

Oletko muuten huomannut sellaisen ilmiön että kun kesässä ollaan tultu näin pitkälle, niin lintujen lauluun ei enää herää?

Täällä mökillä eivät herätä autojen äänet eikä muut kaupungin hälyt.  Aikaisemmin kesällä sai joka aamu herätä lintujen lauluun, mutta nyt tuota ääntä ei enää juuri kuule.

Toinen ääni jonka kuulumattomuutta olen ihmetellyt, on heinäsirkkojen äänet. Vielä viime kesänä tuon äänen kuulin, mutta tänä kesänä en.

Ikäkö vei kuulon, vai eivätkö heinäsirkat ole mökkimaisemiimme löytäneet, sitä voi miettiä.


IHANAA VIIKONLOPPUA, SIRITYKSELLÄ TAI ILMAN!


keskiviikko 9. elokuuta 2017

KAUNIITA KUKKIA SIEMENESTÄ



Vihdoin tuuleton päivä ja se tarkoitti sitä, että pystyin ottamaan kuvia ihanista unikoista.

Tuulista säätä on meillä riittänyt ja pelkäsin että unikkojen terälehdet lentävät saman tien taivaan tuuliin, mutta hyvin ovat höykytyksessä kestäneet.




Keväällä kylvin kahta lajia unikkoja: silkkiunikkoja ja pioniunikkoja.

Pioniunikkoja olin nähnyt vain kuvissa ja odotinkin niiden kukkivan pallomaisina, pionin kukkaa muistuttavin kukin.



Ja niin ne tekivätkin. Kukkia on tullut paljon ja mitä kauniimmissa väreissä. Ainoa miinuspuoli näissä on se, että kukka kestää vain korkeintaan pari päivää.



Samasta pioniunikon siemenpussista tuli myös tämän näköisiä kukkia. Muistuttaa enemmänkin perinteistä unikkoa. Olisikohan siemenet sekoittuneet jossain vaiheessa. Kaunishan tuokin on. 



Tosi hieno on myös siemenkota joka kukkimisen jälkeen jää jäljelle. Nämä taidan ottaa talveksi talteen ja kylvää keväällä kukkapenkkiin.



Keväällä ajattelin että pioniunikot olisivat kauniimpia ja näyttävämpiä kuin silkkiunikot, mutta nyt tykkään melkeinpä enemmän noista tavallisista, yksinkertaisemmista.

Harmaana päivänä ne loistavat iloisina väripilkkuina ja huojuvat tuulessa.


Tänään tuntuu tulevan aurinkoinen päivä joten nautitaan siitä.

KIITOS EDELLISEEN POSTAUKSEEN TULLEISTA VINKEISTÄ KIVIKASAN KÄYTTÖÖN. LISÄÄ SAA TULLA. JA TERVETULOA UUDET LUKIJAT!



maanantai 7. elokuuta 2017

UUTTA PIHALLE, TERASSIA ALOITETTU



Mikä ihmeen kiviröykkiö on ilmestynyt kasvihuoneen ja kukkapenkin viereen?
Joo, kaikki nämä kivet on J kangen avulla vääntänyt ylös siltä alueelta johon tulee meidän uusi terassi.

Tässä saa hyvän kuvan siitä miten kivinen koko pihamme täällä mökillä on. Tämä kivimäärä on kerätty pelkästään  alueelta jonka koko on 4x5m.

Kiviä tulee aina vastaan kun yrittää vaikka istuttaa jotain kasvia.




Terassi tulee kasvihuoneen välittömään läheisyyteen ja siitä tulee tuulensuojainen ja aurinkoinen.  Kasvari suojaa merituulilta ja aurinko paistaa tähän jo aikaisin aamulla.

Suunnitelmissa on pystyttää tähän myös pienimuotoinen pergola ja pari seinän pätkää rajaamaan aluetta.



Terassin alle laitoimme suodatinkangasta ja soraa ja tänään J jatkaa päällyslaudoituksen kiinnittämisellä.

Kohta sitten päästään siivoamaan terassin ympäristö ja "sisustamaan".

Pergolan teon ajankohdasta ei vielä ole tietoa, mutta jos intoa riittää niin voi olla että sillä jatketaan heti terassin valmistuttua. Vinkkejä olen jo katsonut Pinterestistä.



Tänään tuntuisi tulevan melko kaunis päivä, tai ainakin sateeton. Niin kuin sadetta olen toivonut jo monta viikkoa, niin nyt kun sitä on saatu jo useampi päivä, tuntuu että nyt voisi olla jo hiukan aurinkoisempaa ja tuuletontakin.


NIIN TAI NÄIN, KIVAA VIIKON ALKUA KAIKILLE!


MUTTA MIHIN NOITA KIVIÄ VOISI KÄYTTÄÄ?

lauantai 5. elokuuta 2017

SADEPÄIVÄN SUOSIKKIKEITTO ITÄMAISEEN TAPAAN



Keittoa tulee laitettua ihan liian harvoin, ainakin meillä.

Tänään on ollut kolea, tuulinen ja välillä sateinenkin (vihdoinkin) päivä, joten keitto sopi mitä parhaimmin.
Uusimmassa  KOTILIESI-lehdessä oli resepti, joka heti herätti mielenkiintoni.

Keitto on itämaisesti maustettu kesäkeitto.

Jos et ole perinteisen kesäkeiton ystävä, niinkuin minä, niin kannattaa kuitenkin maistaa tätä hiukan erilaista versiota. J ei tykkää tavallisesta kesäkeitosta, mutta tätä "terästettyä" keittoa hän kehui ja ottipa santsiannoksenkin!

Tässä resepti, josta riittää 6-8:lle:




3-4 uutta peruna
2-3 porkkanaa
1/2 kukkakaali
2-3 sipulinvartta
7-8 dl kasvislientä
1 parsakaali
2 dl kookoskermaa
1 dl vihreitä papuja
1 dl herneitä
1/2 tuoretta pinaattia
1/2 punainen chili
1/2 limetinmehu ja -kuori
1-1 1/2 tl suolaa
1/2 dl tuoretta korianteria
1/2 dl tuoretta tilliä


1. Pese ja rapsuta perunat ja porkkanat. Halkaise perunat, tai jos ne ovat isoja, leikkaa neljään osaan. Leikkaa porkkanat viipaleiksi, erottele kukkakaalin kukinnot ja hienonna sipulinvarret.

2. Lisää kasvikset kiehuvaan kasvisliemeen. Vettä tulee olla sen verran, että kasvikset juuri ja juuri peittyvät. Anna kiehua, kunnes perunat ovat kypsiä, keittoaika n. 10-15 min. Lisää parsakaalin nuput n. 4 min. ennen kookoskerman lisäämistä.

3. Lisää keittoon kookoskerma, pavut, herneet, hienonnetut pinaatinlehdet ja hienonnettu chili. Anna keiton kiehahtaa. Mausta keitto hyvin pestyn limetin kuorella ja mehulla sekä suolalla.Tarkista maku. Lisää tarvittaessa kasvislientä.

4. Koristele keitto hienonnetulla korianterilla ja tillillä. Tarjoa lisukkeena tuoretta rieskaa ja voita.


Tätä tehdään toisenkin kerran! Tosi maukas, hiukan erilainen kesäkeitto, suosittelen.

Minä jätin korianterin pois, koska J ei siitä tykkää ja pinaattia minulla ei myöskään ollut.



OIKEIN MUKAVAA PÄIVÄN JATKOA SINULLE!







 

torstai 3. elokuuta 2017

KESÄ JATKUU



HEINÄKUU, keskimmäinen kesäkuukausista, meni menojaan.


Tervetuloa elokuu! Tuo mukanasi lämpimiä kesäpäiviä, paljon aurinkoa ja sadetta silloin tällöin.


Työn iloa teille jotka loman jälkeen olette palanneet töihin, rentouttavia päiviä teille jotka lomailette ja muuten vaan mukavia aikoja meille jotka emme kuulu kumpaankaan edellä mainittuun ryhmään!

Joko sinun lomasi loppui, vaiko vasta alkoi, tai kuulutko  viimeksimainittuihin?



maanantai 31. heinäkuuta 2017

6 ASIAA JOTKA TEEN TOISIN ENSI VUONNA






Satoa valmistuu puutarhassa ja kasvihuoneessa ja nyt on aika miettiä mitä tuli tehtyä väärin tänä vuonna, jotta ensi keväänä ei toistaisi samoja virheitä.


1.MULTA

Tänä vuonna täytimme kasvilavat tavallisella puutarhamullalla mikä osoittautui huonoksi ratkaisuksi. Mullan pinta kovettui lyhyessä ajassa eikä se tuntunut tarpeeksi ilmavalta. Haraamalla ahkerasti pystyi pintaa pehmentämään jonkin verran, mutta oikein hyvältä se ei koskaan tuntunut.

Ensi vuonna sekoitamme ainakin kompostia ja turvetta multaan saadaksemme sen kuohkeammaksi.




2.TILAVAT RUUKUT

Osa kasvihuoneessa kasvattamistamme tomaateista ja kurkuista on liian pienissä ruukuissa. Esim. ämpäri tuntuu liian pieneltä tomaatille ja on tässä vaiheessa kesää täynnä juuria. Tulkitsen tämän siten että kyseessä on liian pieni tila juurille, vai olenko ihan hakoteillä kun näin luulen?

Pari jo täysikokoiseksi kasvanutta kurkuntainta jouduin siirtämään isompiin astioihin kun tuntui että ne kertakaikkiaan tukehtuvat liian pieneen multatilaan.

Kuvassa näkyvät altakasteluruukut ovat osoittautuneet kooltaan aika riittäviksi tomaateille.
Ensi vuonna hankitaan kuitenkin vielä isompia astioita  niille ja kurkuille. Sopivia   onkin ostettavissa Emmauksen kierrätyspisteessä ruhtinaalliseen 2 € hintaan.




3.VILJELYLAATIKOT

Meillä on neljä viljelylaatikkoa. Kahdessa niistä on kaksi lavakaulusta päällekkäin ja kahdessa vain yksi laatikko.
Kahden päällekkäisen lavakauluksen laatikoissa multa tietysti pysyy kauemmin kosteana ja olemmekin päättäneet että hankimme ensi vuodeksi kaksi kaulusta lisää jotta saamme kaikista laatikoista korkeammat.

Korkeammasta laatikosta on helpompi nyppiä pois rikkaruohot ja kuihtuneet kasvinosat ja suurempi multatila saa kasvit viihtymään paremmin.




4.KYLVÖ

Tänä vuonna tuli kylvettyä salaatit ja herneet liian tiheään
  , eikä harvennusta tehty. Niinpä olemmekin saaneet ahmia salaattia joka välissä ettei mitään menisi hukkaan. 

Opimme myös sen, että salaattia ja retiisiä voi kylvää pitkin kesää, niin ettei kaikki ryöpsähdä kasvuun yhtä aikaa ja syötävää riittää koko kesäksi.






5.KASVITUET


Alkukesästä, kun herneen varret olivat parikymmensenttisiä, laitoin niille kepeistä ja naruista tekemäni tuet. Silloin ne näyttivät hyvinkin korkeilta ja riittävän tukevilta, mutta herneenvarsien kasvettua ne osoittautuivat liian heiveröisiksi.

Ensi vuodeksi pitääkin suunnitella vahvemmat ja korkeammat tuet  niin herneet pysyvät kurissa eivätkä kaatuile toistensa päälle.
 



6.KASVITAUDIT JA MUUT KIUSAT

Jo keväällä havaitsin parissa paprikantaimessa lehtien epämuodostumista ja jonkin aikaa niitä seurattuani heitin ne pois.

Kesän kuluessa on milloin missäkin kasvissa näkynyt pilkkuja tai reikiä. Pari olen siirtänyt kasvihuoneen ulkopuolelle etteivät tartuttaisi muita kasveja. Vedellä olen suihkutellut, mutta mitään myrkkyjä en ole käyttänyt.
J väittää että kaikissa kasveissa on joskus jotain pilkkuja tai muita "virheitä" ja että minä stressaan liikaa tuollaisista pikku jutuista.

Niin tai näin, niin ensi vuonna yritän stressata vähemmän ja nauttia enemmän kaikesta mitä pihassa ja kasvihuoneella kasvaa.

 Tässähän ei onneksi ole kyse toimeentulostamme, vaan mukavasta harrastuksesta, eikä rahallinen tappio ole kovinkaan suuri jos joku menee pieleen, mutta harmitus kyllä sitäkin suurempi.


OIKEIN KIVAA PÄIVÄÄ SINULLE!
 

keskiviikko 26. heinäkuuta 2017

RUTIKUIVAA, RUTIKUIVAA




Mitä ihmeen temppuja pitäisi tehdä että saataisiin vähän vettä tännekin päin?

En muista koska olisi oikein kunnolla satanut, siis niin että siitä olisi jotain hyötyä luonnollekin ollut.


Muualla päin Suomea tuskaillaan liiallistakin sadetta ja täällä vaan metsäpalovaroitus on voimassa viikosta toiseen.



Kesäkukkaset tosin pärjäävät hienosti kun sade ei niitä hakkaa. Pitää vaan kastella ahkerasti.



Tällaiselta näyttää meidän nurmikko! Kuivaa, keltaista joka oikein rahisee kuivuuttaan kun sillä kävelee. 
Robotti-Roope on kyllä hoitanut tehtävänsä siitä huolimatta, ettei juurikaan leikattava ole, paitsi rikkaruohoja. 



Kaiken maailman monttuja ja painaumiakin on tullut ja niitä olen paikkaillut ja kylvänyt siemeniä. 



Puut ja pensaat eivät sentään tunnu kuivuudesta kärsivän ja tänään tehtiinkin jokavuotinen leikkaus kolmella pihamme pensaalle.
Rannan yhtä leppärykelmää pidämme pienenä ja se oli jo kasvanut ulos muodostaan, joten saksia tarvittiin. Vasemmalla puolella kuvaa se on ennen leikkausta.
Nyt se näyttää taas siltä kuin haluamme sen näyttävän. 



Kukkapenkin reunassa kasvaa likusteri-pensas jota myös pienennettiin ja hiukan muotoiltiin.




Pikku koivua leikattiin myös. Se on jo kuusitoista vuotta vanha ja tuotiin metsästä pienen pienenä taimena silloin kun lapsenlapsemme sai nimen.
Alkuvuosina sillä oli hiukan huono kasvupaikka, mutta nyt kukkapenkin keskelle siirrettynä se viihtyy hyvin. Emme kuitenkaan halua sen kasvavan liian isoksi, jotta se ei varjosta mökkiä.
Kasvihuoneen edessä on mieheni työmaa. Nuo isot kivet jotka on toistaiseksi kerätty kukkapenkin viereen hän on kaivanut maasta ylös.Jättikokoisten puun juurien kanssa hän on myös joutunut taistelemaan.

Se miksi noita on kaiveltu ylös, on se, että tuohon on suunnitteilla uusi terassi, johon tullee pergolakin.

Tuulisella tontillamme on pulaa tuulensuojaisista paikoista ja tuossa on tosi lämmintä ja suojaisaa, kun kasvihuone on sopivasti estämässä mereltä päin tulevia tuulia.

Aikaisemmin tänään näytti jo hetken lupaavalta sateen tulon suhteen, mutta nyt paistaa taas.

Kastelu siis jatkukoon puutarhassa, mutta nurmikkoa tuskin rupean kastelemaan.

Tai onhan meillä tuolla vajassa kaksikin sadetinta. Pitäisiköhän ne kaivaa esille?


ONKO TEILLÄ PÄIN SAATU SADETTA?

IHANAA PÄIVÄÄ KAIKILLE, AURINKOON TAI SATEESEEN!


lauantai 22. heinäkuuta 2017

MITÄ MIELTÄ OLEN ROBOTTIRUOHONLEIKKURISTA?



Voi että tykkään näistä pikkuisista samettiruusuista. Mulla on niitä sekä kukkapenkeissä että ruukuissa. 
Näistä taisi tulla kesäkukkasuosikkejani ja ihan varmaan kylvän näiden siemeniä ensi vuonnakin.
Sopivat hyvin värinsä puolesta laventelin kaveriksi.



Täällä on satanut tosi vähän ja kuivaa on, joten päivittäistä kastelua on tarvittu sekä kasvihuoneessa että ulkona kasvilavoissa.

Herneet kukkivat vielä osittain, mutta valmiita palkojakin on jo tullut.



Salaatit rehottavat ja uusi kylvökin on jo kasvanut syötävään mittaan.
Osan ensimmäisistä kylvetyistä revin jo ylös maasta, kun olivat niin suuria ja paksulehtisiä ettei enää haluttanyt niitä syödä.
Siemeniä on jäljellä vielä vaikka kuinka paljon ja kylvinkin tänään uusia pari riviä.



Roope, tuo kiva kesäpoikamme, viettää ansaittua viikonlopun lepopäivää tallissaan.
Nyt ei sade kastele sitä, kun on katto pään päällä.
Hyvin Roope on alkuhankaluuksien jälkeen työnsä hoitanut ja ollaan työn jälkeen tyytyväisiä.



Latasin Indegon sovelluksen puhelimeeni ja nyt pystyn puhelimellakin käskyttämään Roopea.
Tästä voin säätää sen miten usein haluan nurmikon leikattavan, valita viikonpäivät ja kellonajat koska se tapahtuu.
Ihan luxusta on se, että vaikka itse olisimme kaupunkikodissa, niin Roope hoitaa nurmikkoa täällä itsenäisesti ja puhelimeen tulee ilmoitus, jos se on juuttunut johonkin paikkaan tai jos jotain muuta hämminkiä sille on tapahtunut.



Vihreä kaapeli näkyy vielä jonkin verran ruohikosta, sillä kuivuus on saanut aikaan sen, ettei ruoho ole kasvanut kovinkaan paljon viime viikkoina.
Vaikka ruoho ei olekaan kasvanut paljoa, niin nurmikolle ilmestyvät rikkakasvit kyllä kasvavat ja ennen meillä olikin usein pitkiä "töyhtöjä" siellä täällä nurmikolla, mutta nyt kun Roope on ahkera, niin nurmikko pysyy tasaisena ja näyttää huolitellummalta, vaikka kellertävä onkin.
Olemme ajastaneet leikkuun toistaiseksi niin että Roope leikkaa nurmikon kaksi kertaa viikossa, mutta jos ruoho alkaa kasvaa nopeammassa tahdissa, niin leikkurin voi laittaa töihin vaikka päivittäin.
Ollaan kyllä enemmän kuin tyytyväisiä Roopen työpanokseen.




Ehkä muistat, että sain Roopen testausta vastaan. Testiä pääset katsomaan TÄÄLTÄ

Meitä testaajia on viisi kappaletta ja minun testini näkyy kohteesta n:o 2.
Kaksi testausraporttia on vielä tulossa, joten puolessa välissä ollaan.


OIKEIN KIVAA KESÄLAUANTAITA!