perjantai 28. huhtikuuta 2017

OLIT OIKULLINEN, MUTTA NIIN IHANA









HUHTIKUU alkaa olla lopussa.


Huhtikuun sää voi olla oikullinen ja vaihteleva. Sen olemme saaneet viime päivinä tuntea. Huhtikuu on kuitenkin arvaamattomuudessaan ihanimpia aikoja vuodessa. Vaikka tänään olisi kuinka koleaa ja märkää, niin huomenna voi olla jo mitä ihanin keväinen auringonpaiste!




Huhtikuussa olen saanut kokea ainakin seuraavaa:

- maa lumen peitossa kun aamulla herää
- kasvihuoneen kevätkunnostus alkanut
- mökille tuli uusi lamppu, omatekemä
- blogi täytti 5 vuotta
- ihailtu koleassa säässä kauniita maisemia
- vietetty pääsiäistä
- kuvattu ihania auringonlaskuja


Kohta ollaan toukokuussa ja silloinhan kesä onkin jo ihan ovella.


OIKEIN KIVAA VAPPUVIIKONLOPPUA!






torstai 27. huhtikuuta 2017

MITÄ LAPSET SANOVAT MAIDOSTA




MIKSI JUOT MAITOA?
Paikallisen meijerin maitotölkeissä on tämä kysymys. Tölkkien kuvitus ja teksti vaihtelee aika ajoin.  Muistelen että ainakin viime vuosina tölkin kuvitus on aina ollut lasten käsialaa.


Tämän hetkisessä tölkissä on kuudesluokkalaisten mietelmiä siitä mitä mieltä he ovat maidosta.

Olen suomentanut tölkin tekstin, koska bloginikin on suomenkielinen.






Nikita: "Maito on kuin lumi - melkein kaikki 
                                 tykkäävät siitä"

Tilda:  "Minä juon maitoa koska se on hyvää ja 
           koska haluan tulla vahvaksi"
                       



Nelly: "Maito maistuu parhaimmalta kun sitä juo 
           pillillä"
           

Nikolai: "Pidän maidosta koska se tuoksuu niin 
             hyvältä että sitä vaan on pakko maistaa.
             Ja kun on maistanut, sitten vaan nautitaan"


Näihin ei kai ole mitään lisäämistä. Kyllä lapset tietävät!


Itselläni maidon juonti rajoittuu siihen, että kahviini haluan aina lorauksen maitoa.


MITEN SINÄ, JUOTKO MAITOA?




keskiviikko 26. huhtikuuta 2017

ARVONTAA JA LUMISADETTA




Kevään juhla lähestyy. Aamulla ikkunasta avautui sellainen näkymä, että tuntui kuin oltaisi menossa ihan toiseen suuntaan.

Eilen vielä kuuntelin radiosta ihmeissäni kun sanottiin että Turussa on tullut lunta, mutta nyt voisi meilläkin rakentaa vaikka lumiukon pihalle, jos vaan harmitukselta sen haluaisi tehdä.

Eipä ainakaan tarvitse miettiä että joko voisi kylvää jotain siemeniä laatikkoihin.




Avantoonkin voisi kohta pulahtaa!

No, eiköhän tuo lumi tuosta pian sula. Ja pakkohan sen on, koska kesärenkaat on  vaihdettu jo aikoja sitten. Talvivaatteet onneksi on pidetty päällä tähänkin asti, joten jatketaan samalla lookilla. 







Mutta nyt ihan toiseen asiaan.

Blogini 5-vuotisarvonta on nyt suoritettu. Osanottajia oli paljon, mikä ilahduttaa aina.

Arvonnan suoritin omakätisesti tekemilläni arpalipuilla. 






Ja hatusta vetäisin lipukkeen jossa luki:

SALLI M

Onnea Sallille!


Otan sinuun yhteyden, jotta voimme sopia palkinnon lähettämisestä.


Kiitos kaikille teille jotka osallistuitte ja tervetuloa uudet lukijat. Olen teistä jokaisesta tosi iloinen! 




KIVAA KESKIVIIKKOA KAIKILLE!

maanantai 24. huhtikuuta 2017

VARJOSTUSTA KASVIHUONEESEEN




Ostin muutamia orvokkeja kasvihuoneeseen, kun siemenestä kasvattamiani paprikantaimia en vielä uskalla ympäri vuorokauden kasvihuoneessa pitää.

Nuo paprikat ja kääpiösamettikukkien taimet ovatkin jatkuvassa liikkeessä mökin ja kasvihuoneen välillä, aamupäivällä kasvariin ja illansuussa mökkiin.

Nämä orvokit uskaltaa jättää yöksikin kasvihuoneeseen, vaikka miinuksen puolelle lämpötila sielläkin välillä yöllä menee. 




Muutaman muunkin kukan ostin. Tarkoituksena on istuttaa ne kukkamaalle sitten kun ilmat lämpeävät.

Tässä ikkunan ääressä auringonpaisteessa alkoi vaan tuntua jo liiankin lämpimältä, eivätkä ainakaan pienet taimet viihdy paahtavassa auringonpaisteessa, joten varjostusta oli järjestettävä. 



Hyväksi varjostuskankaaksi jo viime vuonna todettu Ikean ohut verho oli aika kaivaa laatikosta.

Verhon kiinnitys on ratkaistu seuraavalla tavalla: kasvihuoneen korkeimpaan kohtaan kiinnitettiin tavallinen verhovaijeri ja verho pujotettiin siihen. Toinen vaijeri kiinnitettiin katon ja seinän yhtymäkohtaan. Sitten vaan yksinkertaisesti laitettiin verho tuon viimeksimainitun vaijerin taakse. Sitä ei siis pujotettu mitenkään vaan verho on vaijerin ja seinän välissä.




Ohut verhokangas varjostaa juuri sopivasti, mutta ei peitä näkymää ulos ja valoa siivilöityy mukavasti verhon läpi. Tämä verho peittää vain toisen puolen katosta ja etelän puoleisen seinän.

Päivällä auringonpaisteessa, kun verhoa ei vielä ollut, kasvihuoneen lämpö nousi kahteenkymmeneenviiteen asteeseen, vaikka kattoluukutkin olivat auki, mutta auringon laskettua lämpötila laskee sitten nopeasti.


Unelma olisi jos olisi sellainen kasvihuone, jossa olisi kamiina tai takka jota voisi tarvittaessa lämmittää.

Meidän kasvihuone on kuitenkin vaan sellainen kevyt malli, eikä kovin tiiviskään ja ulkoilmaa pääsee rakosista sisään, joten mistään lämmittävistä laitteista on turha edes haaveilla. 




Mutta itseään voi kuitenkin hiukan huijata ja kuvitella että muutama kynttilä tuo lämpöä tähän tilaan.

Toin kasvihuoneeseen myös pari lyhtyä ja ihan tuntui kuin lämpötila olisikin hiukan noussut!






Onhan meillä täällä takkakin! Siinä tosin ei ole savupiippua, eikä siinä voi poltaa puuta.Luukussa ei ole lasia ja sisäosan tiilet ovat rikki. Mutta kynttilöitä siinä voi turvallisesti polttaa. 

Suunnittelen laittavani sen päälle ehkä jonkin köynnöskasvin, jonka varret roikkuvat takan päältä alas, mutta saa nähdä sitten kesällä mitä siihen tulee. Takan sisälläkin voisi olla ehkä jotain vihreää, mutta se taitaa olla liian pimeä paikka kasville.



Kolme pientä hyasinttiakin löytyi kukkakaupasta ja niiden aukeamista ja ihanaa tuoksua nyt odottelen. Kukkimisen jälkeen pääsevät nekin kukkamaahan.


Ensi viikonloppuna on Vappu. Saa nähdä tuleeko lämpimämpää, vai saadaanko Vappua juhlia toppatakissa. Onko sinulla jo suunnitelmia ensi viikonlopun varalle?

Jos et ole vielä osallistunut blogini arvontaan, niin sinulla on vielä pari päivää aikaa tehdä se. Klikkaamalla TÄSTÄ pääset osallistumaan arvontaan.


OIKEIN HIENOA ALKANUTTA UUTTA VIIKKOA!





lauantai 22. huhtikuuta 2017

HELPPO JA HALPA LAMPPU




Vaikka valoisat illat ovatkin edessä, niin lukuvaloa kuitenkin aina tarvitaan. Mökin sohvan vieressä oli aikansa elänyt, mielestäni ruma lamppu, joka oli aina  jostain syystä käännetty niin, että se loisti suoraan vastapäätä istuvan silmään.  

Lampun varjostin oli metallia ja itse lamppu oli sellainen ihmeellinen koukeroinen, tosi ruma. Nyt sen oli aika lähteä.

Olin jo jossain blogissa ja lehdissä nähnyt  lampun, joka olisi helppo tehdä itsekin. Pidän lampun tyylistä ja olen suunnitellut sellaisen hankkimista kaupunkikodin eteiseen, mutta suunnitelma ei ole päässyt ajatusta pidemmälle.

Nyt tuli mieleen, että miksei samanlainen lamppu sopisi mökillekin.






Suunnattiin  Clas Ohlsonille ja sieltä saatiinkiin kaikki tarvittavat osat.

Ostettiin puinen hyllynkannatin, ihan käsittelemätöntä puuta. Lisäksi tarvittiin itse lamppu, joita alkaa olla jos jonkinlaisia, tosi kauniita, jotka antavat himmeähkön valon, ja  sitten etsittiin vielä se osa jolla lamppu kiinnitetään johtoon.

Johto meillä oli ennestään ja siinä oli jo valmiina se osa josta lamppu sytytetään, joten tässä kaikki mitä tarvittiin.

Tuo laudanpätkä joka kuvassa näkyy on meidän vanhasta sängystä jäänyt varastoon pyörimään ja sitä tarvittiin myös.




Laudanpätkä kiinnitettiin ensiksi seinään.

Miksi sitä tarvittiin?

Se oli tarpeellinen siksi, että saatiin peitettyä ruma jälki jonka vanha valaisin oli seinään jättänyt. Mökin seinät on paneloitu ja jos jokin on riippunut seinässä vähänkään aikaa, niin kohta kun ottaa "sen jonkin"pois seinältä, paljastuu vaaleampi kohta ja sehän ei kauniilta näytä. Tuon vaalean kohdan peittämiseen lauta tarvittiin.

Lautaan kiinnitettiin sitten ostamamme hyllynkannatin ja sen jälkeen ei tarvinnutkaan tehdä muuta kuin kiinnittää johtoon se osa johon itse lamppu ruuvataan kiinni.

Johtoa kierrettiin muutama kierros hyllynkannattimen ympäri ja sitten lamppu paikoilleen.

Töpseli seinään ja uusi lamppu oli valmis.
Yksinkertaista ja edullista!




Lamppu antaa lempeän, mutta kuitenkin riittävän lukuvalon. 




Tänään on syksyisen tuulinen ja harmaa päivä ja uutta lamppua tarvitaan.



OIKEIN MUKAVAA VIIKONLOPPUA KAIKILLE!

t. Krisse 

torstai 20. huhtikuuta 2017

KASVIHUONEESSA TAPAHTUU




Aurinkoinen päivä sai minut toimeliaaksi. Kasvihuoneen kevätsiivous oli vielä tekemättä ja nyt oli sopiva aika tehdä se.

Tyhjensin kaikki huonekalut, laatikot, purkit, puutarhahuonekalut ym. tykötarpeet pihalle.

Ja sitten vesiletkulla suihkutin kaikki pinnat sekä sisällä että ulkona. Suihkutin hiukan itseänikin, kun letkun päähän kiinnitettävä suihkusuutin oli hiukan kärsinyt luultavasti pakkasessa ja sen sivussa oli rako, josta tuli vettä yhtä paljon kuin varsinaisesta suihkuosasta.

Suihkuttamisen jälkeen kuivatin vielä ikkunapinnat=kaikki seinät, että ei jää harmittavia pisarajälkiä. Hämmästyin siitä, että kasvihuoneen sisäpinnat olivat likaisempia kuin ulkopinnat. Se taitaa ollakin hyvä asia, koska eikö se todista että täällä on melko puhdas ilmanlaatu. Sisäseinien likaisuus selittyy ehkä mm. tomaattien siitepölystä ja multaisten astioiden käsittelystä.

Kasvihuone on kestänyt hyvin talven ankarat tuuliset olosuhteet eikä luntakaan ole katolle talven aikana katolle kerääntynyt.








Ei luulisi ainakaan purkkien ja purnukoitten loppuvan, niin paljon niitä on. Viime vuonna, kun oli ensimmäinen "kasvihuone-kesä" meinasivat ruukut loppua kesken, joten tänä vuonna ymmärrän jo hiukan paremmin miten paljon kaikenlaisia purkkeja ja muita käyttökelpoisia astioita tarvitaan jos jotain viljelee.  Maito-, viili-ym. purkeista saa oivia taimien kasvatusastioita.

Nyt kasvihuoneen hyllyt ja lattia ovat vielä tyhjääkin tyhjemmät, kun kylmien öiden takia ei mitään kasvatettavaa lämmittämättömään kasvihuoneeneeseen uskalla tuoda, mutta ehkä jo piankin pääsen tuomaan ne tänne pysyvästi.

Nyt kuljettelen niitä päiväksi kasvariin ja taas illalla sisälle mökkiin.




Nyt voi vihreyden sijasta nauttia sinisyydestä. Meri ja sininen taivas ovat pettämätön yhdiste. 




VILJELYLAATIKOIHIN ollaan jo tuotu multaa ja yllättävä määrä sitä menikin. Kaksikymmentä 45 litran säkkiä ei riittänyt näihin kolmeen laatikkoon, vaan lisää pitää vielä ostaa. Meillä on kyllä kompostori, mutta sen multa ei ollut vielä ihan valmista, joten ostomullalla mennään.

Syksyllä ostamani omenalaatikot ovat nyt hyllyinä kasvihuoneessa ja tykkään oikein kovasti!




Vielä ei ole luvattu kovinkaan lämpimiä säitä, joten ahtaus mökin ruokapöydällä jatkuu.
 
Kääpiösamettiruusut ovat kasvaneet pituutta, mutta ovat kyllä aika koukeroisia varreltaan. Johtuneeko liian vähästä valosta, vai mistä ja suoristuvatko vielä, sitä en tiedä. Jos ei niistä nyt tulekaan istutuskelpoisia, niin kyllä masennun. Niin kuin olen niitä kuskannut kodin ja mökin väliä, käännellyt valoon ja siitä pois, antanut sopivasti vettä  ja etsinyt tietoa netistä ja puutarhalehdistä, toivon todella että palkitsevat vaivani!

Nyt lähdenkin niitä taas viemään kasvihuoneen valoon.

Joko olet osallistunut blogini arvontaan? Jos et, niin sinne pääset TÄSTÄ. Ja äkkinäinen ihminen kun olen niin allaoleva pyyntö on edelleen ajankohtainen:

Huom.

Sinä joka kommentoit ensimmäisten joukossa, ja kommenttisi tuli vahingossa kolme kertaa: olit itse poistanut kaksi noista kommenteista ja minä tohelo poistin vahingossa sen viimeisenkin! Ole kiltti ja laita uusi kommentti, kun en ottanut ylös yhteystietojasi niin en voi kirjata sinua osallistujien luetteloon.


MUKAVAA TORSTAITA SINULLE LUKIJANI!

                              t.  Krisse
                          


tiistai 18. huhtikuuta 2017

BLOGIN 5-VUOTISARVONTA




Blogini on jo ehtinyt 5-vuotiaaksi ja sen kunniaksi pitää tietysti järjestää arvonta!

Näiden viiden vuoden aikana olen julkaissut 1076 blogikirjoitusta, enkä vielä kertaakaan ole kyllästynyt bloggaamiseen. Välillä iskee puute aiheista ja välillä niitä tulee mieleen liiankin kanssa.

Blogin aloittamisessa melkeinpä vaikeinta oli keksiä blogille sopiva nimi. Ensin ajattelin kirjoittaa pelkästään mökkiblogia, mutta mitä sitten talvella kirjoittaisi, kun mökillä ei niin paljoa olla. Niinpä keksin lisätä siihen tuon kaupunkikoti-lopun.

Nyt jos aloittaisin, niin miettisin vielä kauemmin blogin nimeä, koska nyt kirjoitan vaikka mistä, joten tuo nimi ei oikein kuvaa blogini sisältöä.

Alussa kirjoitin sekä suomeksi että ruotsiksi, mutta luovuin kaksikielisyydestä, koska ruotsia en osaa niin hyvin kuin haluaisin.


Mutta nyt arvontaan:








Arvonnassa  yksi onnekas  saa kaksi kappaletta tyynynpäällisiä sekä kaksi pakettia saman sävyisiä lautasliinoja.

Tyynynpäällisten väriksi valitsin keväisen keltaisen, sekä sen kanssa kivasti sopivan harmaa-valkoisen.






Arvontaan mukaan pääset seuraavasti:
-kommentoimalla blogin kommenttiosiossa tai facebookissa, jolloin saat yhden äänen.




- jos lisäksi jaat arvontaan liittyvän MEIDÄN MÖKKI JA KAUPUNKIKOTI-blogin blogi-tai facebookjulkaisun sosiaalisessa mediassa (esim. facebook tai instagram) saat kaksi ääntä.

Eli, saat kokonaista kolme arpaa tekemällä molemmat edellä mainitut toimenpiteet!


Kerrothan kommentissa monellako äänellä olet mukana. Ja anonyymit laittakaa yhteystietonne mukaan.





Arvonnan suoritan viikon päästä eli tiistaina 25.4 ja voittajan nimen kerron seuraavana päivänä.


ONNEA ARVONTAAN JA MUKAVAA PÄIVÄÄ!




Arvonta on päättynyt.







sunnuntai 16. huhtikuuta 2017

KUMPI TAPA PAREMPI?











Kaunista, mutta jäätävän kylmän tuulista oli Eckerössä. Meillä oli kahvikori mukana, mutta jo kotoa lähtiessä tiesimme, että kahvit juotaisiin lämpimässä autossa, sen verran kylmää oli.

Eckerö on Ahvenanmaan läntisin kunta ja sinne on Maarianhaminasta matkaa kolmisenkymmentä kilometriä. TÄÄLTÄ löydät aikaisempaa postaustani Eckeröstä (scrollaa hiirellä alaspäin niin vastaan tulee vanhempi postaus). 

Pysäköimme auton ihan rantaan jotta pystyimme nauttimaan kauniista maisemista kahvia juodessamme. Voi sitä näinkin käydä piknikillä!

Teimme pienen kierroksen rannassa. Huviveneilijöitä ei vielä näkynyt. Yksi purjeveneen omistaja oli kuitenkin jo laskenut veneensä veteen ja omistaja kunnosti mastoa hiukan etäämmällä rannassa. Kylmä taisi hänelläkin olla.

 Satuimme näkemään kun Eckerön VPK laski alumiiniveneensä kiireellä veteen ja vene lähti sitten vauhdilla rannasta. Uutisista saimme lukea, että täällä oli tapahtunut sukellusonnettomuus, joten sinne kai olivat matkalla.


Eckerö on kesäisin varsin vilkas kun turistit saapuvat.

Nytkin leirintäalueella oli paljon ruotsalaisturisteja. Useimmilla on täällä paikka vuokrattuna asuntovaunulle vuoden ympäri ja terasseja ja istuinalueita oli rakennettu melkein kaikkien ympärille. Tänne onkin helppo tulla Ruotsista kun matka kestää vain pari tuntia. 


Upeita asuntovaunuja ja etutelttoja näkyi paljon ja kelpaa noissa vapaa-aikaa viettää. Minusta ei kuitenkaan taitaisi olla noin tiiviiseen yhteiseloon naapurien kanssa. Luulen, että minä tuollaisessa paikassa vaan kurkistelisin ikkunasta ja uskaltautuisin ulos vasta sitten kun ketään muuta ei ihan lähistöllä näy.



MITEN SINÄ, SOPISIKO SINULLE NÄIN LÄHEINEN VAPAA-AJANVIETTO MUIDEN KANSSA, VAI KAIPAATKO ENEMMÄN YKSITYISYYTTÄ?















perjantai 14. huhtikuuta 2017

PIDÄTKÖ TÄLLAISESTA NÄKYMÄSTÄ?









Tämä taitaa olla ainoa suo minkä tiedän Ahvenanmaalla, vaikka kyllähän niitä varmaan muitakin on. Monelle ei suomaisemassa ehkä ole mitään ihmeellistä nähtävää, mutta minä tykkään, ehkä juuri siitä johtuen ettei niitä täällä pahemmin näe.

Monen monta kertaa tästä ohi ajaessamme Eckerön suuntaan olen ihaillut tätä maisemaa ja harmitellut etten taaskaan pysähtynyt kuvaamaan.

Nyt pysähdyttiin ja kuvissa suo näyttää ihan yhtä lumoavalta kuin luonnossa. En ymmärrä miksi mieleeni tulee sanasta suo aina sellainen puolipimeä, peloittavan tuntuinen paikka, johon uppoaa heti jos lähellekään menee.

Ehkä tuo muistikuva tulee jostain sadusta tai jännitysromaanista, jossa suo nielaisee ihmisen niin että muutama ilmakupla näkyy hetken veden pinnalla ja sitten ei mitään.

Tuosta mielikuvasta johtuen ei mieleeni olisi tullut mennä kokeilemaan kävelyä tuolle suolle, vaan ihailin  turvallisen matkan päästä.

Kaunishan tuo suo on ja niin valoisa. Melkein kuin olisi Lapissa, vain pitkospuut puuttuvat!

Tässä ympärillä on vain kalliota ja mäntymetsää, joten aika yllättävä näky tämä on ja sen ohi ajaa autolla vauhdilla, niin että varmaan monelta se jää helposti huomaamatta. 


Kannattaa pitää silmät auki luonnossa liikkuessa, tai vaikka autolla ajaessakin. Muuten voi jäädä paljon kaunista näkemättä!

Silmät auki kannattaa pitää myös ensi viikolla, kun blogini täyttää viisi vuotta. Silloin järjestänkin arpajaiset, jossa voittona on.........

                               


                            

torstai 13. huhtikuuta 2017

KULTAA VEDESSÄ




Vilkaisu merelle mökin ikkunasta ja näin että siellä oli aivan uskomattoman hieno auringonlasku.

Kamera käteen ja juoksujalkaa rantaan ennenkuin tuo hieno näky on muisto vain. Usein on nimittäin käynyt niin, että jos menen vasta hetken päästä ottamaan kuvaa, niin näky ei olekaan enää yhtä hieno.

Aurinko oli osittain pilvien peitossa ja veteen heijastui erikoinen valo, joka oli melkein kuin viivoittimella vedetty ja saksilla poikki leikattu.





Hämäräkuvaus ei ole minulla vielä hallussa ja käytin välillä automaattia ja välillä manuaaliasetuksia.




Auringon viimeiset säteet näyttivät kuin leikkivän veden pinnassa ja muodostivat kultaisia läikkiä veteen.





Tuo ihana näkymä kesti vain hetken aikaa ja nyt on jo hämärää kun aurinko on laskenut.

Tuollainen oli eilisen illan näkymä.


Päivät ovat pidentyneet ja valoisuudesta päästään nauttimaan päivä päivältä yhä enemmän.


KAUNISTA PÄIVÄÄ SINULLE!

maanantai 10. huhtikuuta 2017

UNELMAKOTI




Olen ahkera kiinteistövälittäjien sivujen käyttäjä. Ja aika usein olen noilta sivuilta tulevan asuntomme löytänytkin. 

Tällä hetkellä ahvenanmaalaisten välittäjien sivuilta yksi suosikkini on tämä valmistumassa oleva rivitalokohde.

Tämä kohde ei kuitenkaan ole meidän rahavaroilla ostettavissa, mutta ainahan voi haaveilla lottovoitosta.





Tämä kohde valmistuu Maarianhaminaan, hiukan kaupungin ulkopuolelle. Alueella on kerros-ja omakotitaloja. 



Talo on ihan rannassa ja omalta terassilta voi seurata kun Ruotsinlaivat ajavat ohitse Maarianhaminan satamaan.


Alueelta on idyllinen  rantapromenadi kaupungin keskustaan ja isompaa tietä pitkin pyöräilee tai hurauttaa keskustaan hetkessä.



Tästä kuvasta näkee talon sijainnin rannan välittömässä läheisyydessä. Kuvan yläreunassa häämöttää kalasatama ja paikalta näkee pitkälle merelle. Saispa tosta vielä muutaman puun kaadettua, niin näköala olisi avoin.



Terasseja riittää sekä sisääntulokerroksessa että toisessa kerroksessa. Ja isot ikkunat päästävät sisään mahdollisimman paljon valoa.



Avokeittiö tuo avaruutta ja takassa elävä tuli kodikkuutta ja lämpöä. Tuo takka voisi olla sopiva mökillemmekin.





Huoneistoon kuuluu myös sauna, mikä ei aina ole itsestäänselvyys uusissakaan asunnoissa Ahvenanmaalla. Oma sauna olisikin aika kiva, meidän taloyhtiön sauna kun on aika ankea. Mutta ei siellä käykään muita kuin me ja yksi toinen perhe, uskomatonta mutta totta.



Kulkiessamme tämän kohteen ohi näimme ainakin yhdellä terassilla kylpytynnyrinkin. Eikä hullummalla paikalla, merinäköalalla omalla terassilla. Eipä paljon mökkiä kaipaisi tällaisessa kodissa.




Tällaisten kuvien katseleminen saa aina minun laiseni ihmisen haaveilemaan hiukan paremmasta kodista, sellaisesta jossa on jotain ekstraa.

Mutta kun katselee uusia kerrostalohuoneistoja kotikaupungissamme, siis sellaisia jotka ovat saman kokoisia kuin nykyinen kotimme, niin aika usein toteaa, että meillä on kuitenkin niin ihana koti: Uusissa oman kotimme kokoisissa asunnoissa on yleensä vain yksi vessa. Saman hintaluokan asunnot uusissa taloissa ovat neliöiltään jopa vaan puolet siitä mitä omamme ja ne eivät useimmiten sijaitse ihan keskustassa. Ja onhan meillä oma lämmin autotallikin.

Uusissa on sitten tietysti yleensä isot, lasitetut parvekkeet ja hissi, seikka mitä minun iässäni rupeaa jo hiukan ajattelemaan. Nyt pystymme vaivatta kävelemään raput toiseen kerrokseen, mutta miten tulevaisuudessa?

Kaikenlaisia ajatuksia pyörii päässä kun näitä myynnissä olevia asuntoja katselee, mutta yksi tehokas jarru kauppojen syntymiselle minun iässäni on, nimittäin se, ettei enää halua ottaa velkaa asunnon ostoon kun kerran entisistä on eroon päässyt. Voi olla että tuo jarru onkin meikäläiselle tarpeen, muuten olisi kohta jo 18. muutto omalla kohdallani.

Tällaisia mietin tänään. Tuo ihana rivitaloasunto on muuten myynnissä TÄÄLLÄ ja kaikki kuvat olen luvan kanssa saanut ottaa käyttöön. Eikä tämä ole yhteistyöpostaus.


Huomasin myös jännän asian, nimittäin sen, että asuntokuume on iskenyt minuun useimmiten keväällä, joten pitääpä olla varovainen.


MITEN SINULLA, OLETKO MUUTTAVAISTA TYYPPIÄ, VAI ASUTKO KENTIES LAPSUUDEN KODISSASI EDELLEEN?