lauantai 18. helmikuuta 2017

VOISIKO SITÄ MUUTTAA KOKONAAN MÖKILLE?




 Ihania kevättalven päiviä eletään. Vai voiko tätä enää kutsua kevättalveksi, kun talvista ei luonnossa ole mikään. 




No, ehkä tuo pieni lumivalli veden rajassa muistuttaa talvesta ja jäinen pinta merellä. Ystävä muuten kommentoi facebookissa tätä kuvaa kertomalla luistelleensa juuri tänään tuolla jäällä mökkimme ohi. Voi noita huimapäitä! Minua ei saisi jäälle millään, mutta on se varmaan hieno tunne kun viilettää auringonpaisteessa kiiltävällä jäällä huimaa vauhtia. 




Maalla ei lunta paljoa ole. Pari pientä länttiä pihalla,mutta muualla nurmikko melkeinpä viheriöi. 

Kasvihuone lämmittelee auringossa ja siellä sisällä olikin jo ihan lämmintä. Odotan jo kärsimättömästi, että pääsen kuokkimaan kukkapenkkejä ja tutkailemaan ovatko kaikki kasvit selvinneet hengissä talvesta. 

Blogeissa olen jo huomannut että innokkaimmat tutkailevat jo siemenluetteloita ja minuunkin tarttui innostus käydä jonain päivänä katsomassa minkälaista tarjontaa kaupoissa on.




Aurinko laski taas tämänkin kauniin päivän päätteeksi eikä sitä näkymää väsy koskaan katsomaan.





Mökissä valot tuikkivat kutsuvasti illan hämärtyessä. Terassi ei ole parhaimmillaan tähän aikaan vuodesta kun kaikki on niin paljasta ja ulkohuonekalutkin on pinottu tänne suojaan mahdollisilta tuiskuilta ja myrskyiltä. 




Vaikka ne tähän kuvaan eivät näy, niin naapurimökilläkin palavat valot. Mukavalta tuntuu kun ympärillä on muutakin kuin vain sysimusta luonto. 



Välillä houkuttaisi sekin ajatus, että hiukan kohennettaisi mökin varustetasoa, esim. vesivessalla ja muutettaisi tänne kokonaan, mutta tuo pimeys ja yksinäisyys kuitenkin on saanut meidät toistaiseksi luopumaan ajatuksesta.


Mitä sinä ajattelet, voisitko muuttaa mökille kokonaan?

     💙Krisse






perjantai 17. helmikuuta 2017

RUUSUJEN AIKA

Mökkiviikonloppu edessä ja sää näyttää suosivan. Aurinko rupesi juuri paistamaan ja tuo keväisen tunnelman.






Meillä on täällä syntymäpäiväsankari, mutta mitään suurempia synttärijuhlia ei kuitenkaan vietetä, vaan päivä ja ilta menevät ihan normaaleissa mökkitunnelmissa. Hyvää ruokaa, hiukan viiniä ja sitten saunomista.

 Tai ehkä järjestys on päinvastoin. Ja johonkin väliin pitäisi vielä ehtiä ampumahiihdon katselukin sovittaa.  





Mökki kaipaa vielä perusteellista siivoamista talven jäljiltä ja ikkunat ovat niin harmaat, ettei ulos tahdo nähdä, mutta niiden peseminen saa vielä jäädä. Pari mattoa sain sentään ravisteltua ja suurimmat roskat imuroitua. 

Ruokakaupasta kävin ostamassa kimpun kermanvärisiä ruusuja J:lle ja toivon että ne kestävät viikonlopun yli.




Meren pinta on taas vaihteeksi jäässä, mutta ehkä jo huomenna tilanne on toinen, ainakin jos tuuli yltyy kovemmaksi. Nyt on kuitenkin tyyntä. 




Koska on perjantai, niin on aika osallistua KUKKAILOTTELUUN Mansikkatilan mailla-blogissa.   On siellä monia muitakin haasteeseen osallistujia, joten käyhän katsomassa.



OIKEIN IHANAA VIIKONLOPPUA JA HYVÄÄ HIIHTOLOMAA NIILLE, JOILLA SELLAINEN NYT ALKAA!

                                💙Krisse

keskiviikko 15. helmikuuta 2017

TÄSTÄ TULEE VIELÄ VIIDAKKO




Meillä on eletty useampi vuosi melkein ilman viherkasveja. Vain pari kaktusta on ollut olohuoneen ikkunalla. Nyt ne olivat kasvaneet niin rumiksi, että luovuin niistä.

Niiden tilalle kaipasin "oikeita" viherkasveja ja ostin muutama kuukausi sitten rahapuun ja yhden toisen, jonka nimeä en muista.

Se toinen oli kasvanut jo niin tuuheaksi ja suureksi, että ajattelin sen haluavan tulla jaetuksi. Jaoin sen kolmeen osaan ja istutin taimet uuteen multaan. Nyt odotan että niistä kasvaa muhkeat viherkasvit antamaan sellaista viidakkomaista tunnelmaa olohuoneeseemme.




Keittiön ikkunalla minulla on muutama saint paulia ja yhden niistä jaoin myös. Nyt se näyttää aika reppanalta, mutta uskon sen innostuvan kasvuun rehevässä mullassa.

Meillä on se kukkien kannalta huono juttu, niin kuin varmaan monellakin, että ikkunalaudan alla hehkuu lämpöpatteri ja sehän ei ole kukkien viihtyvyyden kannalta ollenkaan hyvä asia.




Ylimääräisiä kukkavarsia jäi vaikka kuinka, mutta niitä en säästänyt. 




Rahapuun olen onnistunut saamaan pysymään hengissä, kun olen antanut vaan tosi niukasti vettä. Tosin vaikeuksia on hillitä kastelua; sitähän neuvotaan kastelemaan vain noin kerran kuukaudessa!

Kaivoin sen ylös mullasta ja juurakon ympärillä oli kuiva, melko tiivis multapaakku. Rapsuttelin hiukan tuota kuivaa multaa pois ja sitten istutin kukan uuteen multaan. Koska sillä oli ennestään sopivan kokoinen ruukku, niin se sai jäädä entiseen ruukkuun.




Ikkunalautamme ovat myös sen verran kapeat, että vähänkään suurempi kasvi ei mahdu ikkunalle. Pähkäilimme leveämpien ikkunalautojen laittoa, mutta sitten taas verhot olisivat laskeutuneet huonosti.

Kätevä emäntä sai idean!

Jos makuuhuoneen yöpöydät laittaisi vastakkain ruokapöydän ja ikkunalaudan väliin, niin niiden avulla saisi ikkunalautaa levennettyä niin että isommatkin kasvit mahtuisivat.




Vaativan sisustajan silmään tämä ratkaisu ei ehkä ole hyvä, mutta meidän mielestämme ei näyttänyt kovinkaan pahalta. J, joka yleensä ei siedä minkäänlaisia virityksiä, hyväksyi myös tämän ja niin yöpöydät saivat jäädä ainakin toistaiseksi olohuoneen ikkunan eteen. Laatikoihin voi laittaa vaikka servetit ja kynttilöitä ja hyllyillä on vielä tilaa vaikka lehdille.

Nyt sitten ei sängyn vieressä ole yöpöytiä, mutta pari ylimääräistä tuolia, jotka ovat seikkailleet milloin missäkin huoneessa, toimittavat nyt yöpöydän virkaa.

En nyt näytä koko näkymää tuosta yöpöytä-ikkunalautaviritelmästä, vaan annan teidän sulatella tätä. Ehkä, siis ehkä joskus, voin vielä näyttää miltä tuo yhdistelmä näyttää kauempaa katsottuna. Mutta varmaksi en lupaa. 




Nyt on tilaa kasvaa ja pikku hiljaa muuttuu ikkunan edusta vihreäksi keitaaksi, jos ei sitten kesällä nuupahda hoidon puutteessa kokonaan.




Kun katselee kaikenlaisia sisustusaiheisia lehtiä tai tv-ohjelmia, niin siellä näkyy nyt kattoon asti ulottuvia viherkasveja. 

Ihmettelen sitä, että onko niillä asunnoissa asuvilla kaikilla oikeat viherpeukalot, vai onko ne jättikokoiset viherkasvit olleet jo ostettaessa niin suuria?



Saatko sinä viherkasvit viihtymään, vai unohdatko niiden hoidon?

tiistai 14. helmikuuta 2017

OI MIKSI NÄMÄKIN HÄVITIN!




Ystävänpäiväkortteja ei minulla ole ollut tapana lähettää, mutta tekstiviesteillä olen ystävänpäivätervehdyksiä joskus lähettänyt.


Kouluaikoina suosittuja olivat ns. muistikirjat, joihin ystävät liimasivat kauneimmat kiiltokuvansa ja kirjoittivatpa pienen värssynkin, vaikkapa tällaisen:


"Niin monta pientä lintua
  kuin pääsi päällä lentää,
  niin monta sull' on ystävää,
  vaan muista mua sentään"

              tai näin


"Ystävyys on kuin pikkuinen ukko,
  jolla on taskussa avain ja lukko.
  Sillä se sitoo ystävät yhteen
  niin kuin maamies pellolla lyhteen"


Tällaisia kirjoja ei taida enää kukaan kirjoitella kun on tullut niin paljon kaikenlaista muuta, enkä minäkään harmikseni ole noita kirjojani säilyttänyt. Nyt niitä olisi kiva katsella, mutta joskus ne eivät tuntuneet tärkeiltä ja johonkin ne olen tullut hävittäneeksi.


OIKEIN HYVÄÄ YSTÄVÄNPÄIVÄÄ SINULLE IHANA LUKIJANI JA BLOGIYSTÄVÄNI!






 
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...