MATKAA, VIHERTÄMISTÄ JA KAUNISTA SÄÄTÄ

Monenlaista kukkijaa on sekä luonnossa, että omalla pihalla tällä hetkellä ja lisää ilmestyy koko ajan.

Nyt ollaan hetki poissa mökiltä kun edessä on pieni matka. Onneksi tytär on lupautunut mökkitalkkariksi, niin että  ei tarvitse huolehtia kasvien pärjäämisestä.

Sää on ollut mitä ihanin viime päivät ja kasvimaallakin kasvaa kohisten.

Herneet ovat kasvaneet hyvää vauhtia ja tarvitsevat varmaan kohta jo jonkinlaista tukea varsilleen.

Siinäpä projektia kun tullaan kotiin takaisin.

NYT OIKEIN IHANAA VIIKONLOPPUA KAIKILLE!

YÖVIERAAT

Saatiin yövieraita ja hyvin nukuttiinkin, kaksi pienintä peräti kaksitoista tuntia. Aamulla oltiin taas virtaa täynnä ja jotain touhua oli keksittävä.

Pikkuveli oli jo aikaisemmin puhunut onkimaan menosta ja vaari oli luvannut että tänään mentäisiin.

Kumpikaan lapsista ei aiemmin ollut onkinut. Onneksi vajasta löytyi kaksi onkea ja muutama matokin löytyi kompostista. 

 

Meri oli ihan tyyni ja ilma lämmin, joten kalastukselle oli suotuisat olosuhteet. Tarjouduin soutajaksi (minä joka en veneeseen astu) , mutta sain sitten kuitenkin jäädä rannalle ikuistamaan kalareissua.

Reissusta ei ehkä voida puhua, kun he soutivat rannasta muutaman metrin päähän ja heittivät ankkurin veteen.

Madot koukkuihin ja kummallekin onki käteen. Saalista ei valitettavasti tullut, mutta tyytyväisiä kuitenkin olivat uuteen kokemukseen.

Vesi on tosi matalalla ja kiviä riittää. 

Eilen illalla kun lapset oli saatu nukkumaan kävelin vielä rantaan iltaa ihailemaan.

Ihan yhtä lämmintä ei ollut kuin edellisenä iltana, mutta aurinko paistoi ihanasti vielä illalla. 

 

Aurinko kultasi viime säteillään rantakivet.

Päivä oli ollut touhua täynnä ja hipsin takaisin mökkiin, jossa molemmat yövieraat tyytyväisinä nukkuivat.

Tarkoituksena oli ensin että molemmat nukkuisivat tuvan yläpuolella olevalla parvella, joka on lasten lempipaikka, mutta siitä ei tullut mitään.

Tirskumista ja tömähtelyjä kuului parvelta, eikä hiljaisuutta kestänyt pientä hetkeä kauempaa. Niinpä oli tehtävä muutos nukkumajärjestykseen ja pienempi sai tulla alas nukkumaan.

Nyt ei enää mennytkään kuin hetki ennenkuin molemmat nukahtivat.

TÄLLAINEN VIIKONLOPPU TÄLLÄ KERTAA. MITEN OMA VIIKONLOPPUSI ON SUJUNUT? 

 

AITA KEITTIÖPUUTARHAN YMPÄRILLE

Nyt ovat kasvatuslaatikot suojassa kauriilta ja jäniksiltä. Tai niin ainakin uskon ja toivon. Eikä niissä sitä paitsi vielä kovin paljoa kasva. Hiukan salaatin-ja herneenalkuja on tullut näkyviin.

Samettiruusut suojelevat pienen pieniä salaatinalkuja tuholaisilta.
Aitaan käytimme tavallista kanaverkkoa, joka pingoitettiin puukehyksiin. Kiinnitimme sen nitojalla sekä ylä-että alareunastaan.


Kanaverkko on päistään terävää ja muutamakin laastari tarvittiin sormien paikkaamiseen ennenkuin verkko oli paikoillaan.

Verkon korkeus oli valittu sitä silmällä pitäen, että verkon haluttiin ulottuvan maahan asti ja se jätettiin niin pitkäksi, että alareunasta muodostui ikäänkuin kouru maata vasten ja se peitettiin soralla.

Tällä toimenpiteella on tarkoitus estää jänisten pääsy aidan alta aitauksen sisälle. Saa nähdä tepsiikö.

Jäniksiä meillä näkyy onneksi vain harvakseen, mutta kauriita useammin. Mutta nyt eivät nekään pysty aitauksen sisäpuolelle tulemaan. 

Olen suojanut laatikot vielä yöksi harsolla, mutta nyt päätin ottaa riskin ja jättää harsot pois, kun viime yönäkin oli kahdeksan astetta lämmintä. 

Tämä keittiöpuutarha on ihan kasvihuoneen vieressä.

Aitauksen portti suljetaan  silloin kun siellä ei olla, niin etteivät kutsumattomat vieraat pääse sinne.


Tuohon portin pieleen laitan amppelikukan kunhan ehdin.

Jos oikein tarkkaan katsoo, niin laatikossa voi nähdä pienen pieniä herneen alkuja.

Kukkamaassa, taaempana kasvaa jo vauhdilla viimevuotinen ruohosipuli, jonka istutin maahan kun se oli jo syöty, niin että jäljellä oli enää muutama varsi. Hyvin on talven jäljiltä ruvennut kasvamaan. 

Siemenestä kasvattamani taimet olivat jo viime yön kasvihuoneessa, enkä niitä enää sisälle kanna jos ei ihan pakkasöitä ennusteta.


Vaihdoin tänään paprikat isompiin ruukkuihin ja uskon että niissä ne pärjäävätkin koko kesän.

Keittiöpuutarhassa täytyy tietysti olla mahdollisuus istuskelemiseen ja yksi tuoli mahtui hyvin tähän nurkkaukseen.

 Tuntuu siltä, että tämä kasvihuone ympäristöineen on kuin yksi huone lisää pihallemme ja kummasti askeleet aina vievät tänne kun ulos mökistä astuu.



TOIVOTAAN LÄMPIMIEN SÄIDEN JATKUVAN!

UUTTA IKKUNALLE

Kaipasin jotain piristystä ikkunalle, nyt kun kaikki taimet ovat päivät kasvihuoneessa ja yöt saunakamarissa.

Vanha kunnon mummon pelargonia ihan perinteisellä kirkkaan punaisella värillä tuntui tällä kertaa kaikkein oikeimmalta väriltä.

Voi olla että nämä ilmojen lämmettyä pääsevät ulos terassille, mutta juuri nyt ne tuntuvat sopivan oikein hienosti sisälle tuomaan mökkitunnelmaa.


Viikon loppupuolelle on luvattu lämpenevää. Kohta alkanee kesäkukkien ostaminen olla ajankohtaista.


OLETKO JO OSTANUT KESÄKUKKIA, VAI MALTATKO MIELESI VIELÄ?




 

ÄITIENPÄIVÄ

HYVÄÄ ÄITIENPÄIVÄÄ -
TREVLIG MORSDAG!

RUUKUTUSPÖYTÄ

Lumi suli ja aurinko tuli!

Ja aurinkoisen sään innoittamana J rupesi tekemään ruukutuspöytää kasvihuoneen vierelle.

Puutavara joka tähän käytettiin oli jäänyt viime keväänä yli kun kasvihuonetta rakennettiin. Kasvihuonehan on pystytetty  lavan (klik)päälle ja siitä jäi hiukan puutavaraa joka nyt tuli tarpeeseen.

Pöytään upotettiin kierrätyskeskuksesta hankittu tiskipöytä ja vesi juoksee altaista letkuja pitkin maahan. Letkut ovat polkupyörän sisäkumia ja se löytyi omasta varastosta.

Halusin myös hyllyn ruukkujen ja laatikoiden säilytykseen. 

Kärräsin rannasta soraa pöydän eteen, niin on siistimpi. 

Kelpaa tässä nyt vaihdella multia kasveille ja pestä ruukkuja.

Toinenkin käyttötarkoitus tälle pöydälle on, nimittäin J voi nyt tässä perata pyydystämänsä kalat.

 

Ruukutuspöytä on ihan kasvarin vieressä ja siinä on helppo työskennellä, kun vesipistekin on ihan vieressä.

Kasvithan eivät jääkylmästä porakaivovedestä tykkää ja toin toisen sadevesiämpärin kasvihuoneen viereen. Siihen ei ainakaan vielä saada sadevettä, ja laskenkin siihen kaivovettä lämpenemään.

Kasvihuoneenkin katolta saisi sadevettä, mutta ensin pitää pyytää J:tä kehittämään jonkinlaiset letkut kasvarin räystäältä tynnyriin, mutta odotetaan nyt päivä tai kaksi että saa toipua tästä projektista.

Sillä vaikka pöytä periaatteessa onkin yksinkertainen ja J kätevä käsistään, niin hän kokosi pöydän kolme kertaa ennenkuin oli tyytyväinen tulokseen. Puut olivat talon alla maatessaan menneet sen verran kieroiksi, että pöytää oli vaikea saada suoraksi. Minulle se olisi kelvannut, mutta ei J:lle. Nyt se on kuitenkin hyvä.

 

Pöydän molemmissa päissä on koukku johon voi ripustaa kaikkea tarpeellista. 

Parin kylmän saunakamarissa vietetyn päivän jälkeen paprikat, kurkut ja kukat pääsivät taas tänään kasvihuoneeseen nauttimaan valosta ja lämmöstä. Lämmintä saunakamarissakin toki on kun patteri on päällä, mutta valoa ei saa yhtä paljon kuin kasvihuoneessa.

Kyllä näiden kanssa puuhailua riittää, mutta mukavaa sellaista. 

Taas on yksi etappi saavutettu kasvien kasvatuksen helpottamiseksi.

Ja toista ollaan kohta puoliin aloittamassa. Verkko kasvatuslaatikoiden ympärille tulevaan aitaan on hankittu. Myös tolpat ja tolpanjalat on hankittu, joten kohta alkaa tapahtua silläkin saralla.

Jonkinlainen porttikin pitää tehdä, mutta siitä on jo suunnitelmat aika selvät.

Paljon on taas tänäänkin saatu tehdyksi ja nyt voi ottaa rennosti ja nauttia.

IHANAA VIIKONLOPPUA SINULLE! 

EI TAAS!

Onhan tää kaunista, mutta kyllä nyt jo saisi riittää!

Aamulla oli maassa taas lumipeite ja tunnelma jotakuinkin jouluinen. Aurinko valaisi lumiset puut tosi kauniisti.

Ei uskoisi että pari päivää sitten leikattiin nurmikkoa.

 

Kyllästyin taimien määrään ruokapöydällä ja vein osan saunakamariin. Siellä ne saavat nyt oleilla lämmössä kunnes kasvihuoneen yölämpötilat nousevat.

Eilisessä kuvassa maa on vihreä, mutta tänään valkoinen.

Kasvihuoneen vieressä kasvatuslaatikoissa ovat harsojen suojaamina lumen alla salaatit, herneet ym. odottamassa aikoja parempia. Istutin kokeeksi muutaman samettikukan sinne myös ja hyvin ovat harson alla selviytyneet lumesta ja pakkasesta.

Suunnitelmissa on jonkinlaisen aidan rakentaminen laatikoiden ympärille kauriiden ja jänisten poissa pitämiseksi. Kauriita ollaan nähty aina silloin tällöin pihallamme ja eilen vieraili yksi tosi iso rusakkokin. Kauriiden vierailujen estoon kasvilaatikoiden ympärille riittäisi harvempikin aita, mutta rusakko taitaa tulla isommista aukoista läpi, varsinkin jos haistaa mehevät salaatinlehdet.

Nyt olisivatkin tarpeen vinkit kivan näköisestä, mutta mahdollisimman edullisesta aidasta tarpeen, joten jos sinulla on sellainen antaa, niin ideoita tänne päin kiitos!  

OIKEIN HIENOA TALVIPÄIVÄÄ KAIKILLE!

KEVÄÄN IHANUUTTA JA MELKEIN EPÄONNISTUMISTA

Ihana toukokuu, niin voisi sanoa ellei mene ulos tai katso lämpömittaria. Sisältä katsoen luulisi että sää on hyvinkin lämmin, mutta ulkona tunne on toinen.

Eilen oli vielä hyvinkin lämmintä, mutta tänään viileni ja alkuviikosta luvataan yhä viilenevää. 

Teimme jokakeväisen käynnin Ramsholmenille, joka näin keväällä on kauneimmillaan.

Moni muukin oli liikkeellä ja kamera oli kädessä aika monella. Aurinko paistoi vain niin voimakkaasti, ettei kuvista, ainakaan minun taidoillani, tullut parasta mahdollista. 

Valtaosan tuosta Ramsholmenista täyttävät valkovuokot. Ne tuntuvat viihtyvän täällä hyvin ja niiden kukat olivat suuria. 

Myös keltavuokkoja täältä löytyy ...

...ja rannassa rentukat loistivat niin kirkkaan keltaisina että silmiä melkein kirveli niitä katsoessa.

Valkovuokko on suosikkikukkiani ja tuo ainakin minulle aina mieleen äitienpäiväaamut, jolloin lapset noukkivat äidille kimpun valkovuokkoja. Ensi viikonloppunahan tuota päivää taas vietetään.

Muutama sinivuokkokin vielä näkyi.

Vanha tuttuni, valkoinen kissa tuli vastaan polulla. Se luultavasti asuu tässä lähellä olevassa talossa, koska näin sen  täällä vuosi sitten talvellakin.

 Myöhemmin keväällä valkovuokkojen tilalla on kieloja. 

Mökillä olen siirtänyt orvokit kasvihuoneesta ulos kukkapenkkiin, jossa näyttävätkin viihtyvän hyvin, eivätkä välitä vaikka yöt ovat hyytävän kylmiä.

Viime yönä olin sen verran uhkarohkea, että jätin samettiruusun taimet, kurkun taimet ja paprikan taimet kasvihuoneeseen, kun ei oltu ennustettu pakkasta.

Aamulla kuitenkin kasvihuoneessa odotti surkea näky: sekä kurkut että paprikat nuokkuivat ja olin varma että ne ovat mennyttä. Eivät kai tykänneet suuresta lämpötilan vaihtelusta. Onneksi olin sentään laittanut harsokangasta niiden suojaksi, joten se ainakin oli hiukan lämmittänyt niitä.

Päivän aikana ne virkistyivät melkeinpä ennalleen kasvihuoneen lämmössä, vain muutama lehti näyttää kärsineen. Toivottavasti niistä vielä saadaan satoa, sen verran vaivaa niiden hengissä pitämisestä on ollut. 

Pihalla sipulikukkien lisäksi ainoat kukkijat ovat nämä vuorenkilvet. Viiruhelpi niiden takana on myös jo ehtinyt kasvaa aika tavalla. Sitä ei tapakaan mikään.

Nyt ovat kaikki taimet taas turvallisesti sisällä mökissä. En enää halua asettaa niitä kylmälle alttiiksi.

Pihalle kasvatuslaatikoihin olen kylvänyt jo salaatteja, tilliä, persiljaa  ja herneitä. Yhtään en tiedä olenko liian aikainen niiden kanssa, mutta siellä ne nyt kuitenkin ovat, harsokankaiden alla.

Pidetään nyt peukkuja että pärjäävät!

Joko sinä olet kylvänyt tai istuttanut jotain parvekkeelle tai pihalle?